Yleisurheilun MM-kisojen lähestyessä Yleisradio ottaa loppukirin valmistautuessaan vuoden suurimman urheilutapahtuman televisiointiin. Ylen vastuulla on välittää kuvaa 192 maahan, joten urakka on ennätysmäinen.
Loppukiri kohti MM-kisoja alkoi käytännössä reilut kolme vuotta sitten.
- Valmistelutyö alkoi sen jälkeen, kun Suomi oli saanut MM-kilpailut huhtikuussa 2002. Aika pian siitä rupesimme tekemään kisojen ympärille raamitusta, MM-kisojen pääohjaaja Tapani Parm Ylestä kertoo.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n yllättävä päätös myöntää kisat Suomelle olisi saattanut poikia valtiollisessa yleisradioyhtiössä paniikkia. Ylellä oli kuitenkin puolellaan kokemus toimimisesta suurten urheilutapahtumien vastaavana tv- ja radioyhtiönä eli Host Broadcasterina. Olympiakisoissa on vuodesta 1988 lähtien yleisurheilun ns. maailmansignaalin ohjannut Yleisradion ohjaaja.
Kotikatsomoissa nähtävä televisiokuva on yhdistelmä viiden rinnakkaisen tv-kanavan tarjonnasta. Yksi kamera taltioi juoksut, toinen vaakatason hypyt, kolmas pystyhypyt, neljäs heitot ja viides maratonit sekä kävelyt.
Kisojen Host Broadcasterilla on melkoinen valta siihen, minkälaista kuvaa maailmalle Suomen pääkaupungista leviää.
- Me toimitamme maailmalle perussignaalit, joita ulkomaiset tv-yhtiöt täydentävät, Parm kertoo.
Lainakalustoa
ulkomailta
Helsingin MM-kisoista kuvaa välittyy Ylen kautta 192 maahan, mikä on määrällisesti yksi enemmän kuin on valtioita Yhdistyneissä Kansakunnissa.
Projektin haasteellisuudesta ei tv-kuvan ylimmältä seremoniamestarilta Parmilta tarvitse erikseen kysellä. Hän tyynnyttelee itseään ammattimiehen asenteella.
- MM-kisat on aina iso juttu. Koetamme kuitenkin muistaa, että kysymys on yleisurheilukilpailuista, ei sen kummallisemmasta, ensimmäisen kerran 1988 Calgaryn talviolympialaisissa Ylen tv-ryhmässä työskennellyt Parm kertoo.
Yleisradio on irrottanut MM-projektiin noin 600 työntekijää. Yhtiöllä on Olympiastadionin liepeillä parkissa viisi ulkolähetysautoa, maratonreitin varrelle ulkotuotantoautoja liikenee neljä.
- Tämä on niin vaativa urakka, että meidän on ollut pakko lainata kalustoa ulkomailta. Ruotsista on lainassa kuusi ulkolähetysautoa. Lisäksi olemme hankkineet Englannista käyttöömme Rail Cameja eli kiskoilla liikkuvia kameroita.
- Hollannista olemme vuokranneet moottoripyörällä liikkuvia kameraryhmiä maratonia varten, Parm listaa.
MM-kisoissa on käytössä noin sata tv-kameraa, selostamoita on 123. Tv- ja radiohenkilöstöä on kotimaasta ja ulkomailta yhteensä 1 600 henkeä.
Olympiastadionin
pienuudesta riesaa
Yleisurheilun MM-kilpailut, maailman suurin urheilutapahtuma jalkapalloilun MM-lopputurnauksen ja kesäolympiakisojen jälkeen, lohkaisee Ylen budjetista noin seitsemän miljoonaa euroa. Summa on talouden kanssa muutenkin painiskelevalle yhtiölle suuri.
MM-kisoissa kaikki tv-oikeuksista saatava raha menee lyhentämättömänä Kansainväliselle yleisurheiluliitolle IAAF:lle.
- Kalliiksi tulee. Saamme Euroopan yleisradioliitto EBU:lta jonkin verran tuotantotukea. Saamapuolella puhutaan silti promilleluokan rahoista.
MM-kisojen tunnusluvut ovat hulppeita. Yleisradio on kuitenkin törmännyt myös pienuuteen. Helsingin olympiastadion on suurkisoille auttamattoman ahdas näyttämö. Hieman yli 40 000 istumapaikan stadionilta on raivattu tilaa televisioinnin ja muun tiedonvälityksen tarpeisiin niin, että paikkaluku on pudonnut 22 000:een. Silti tv:n kuvausryhmät työskentelevät poikkeuksellisen ahtaissa kulisseissa.
- Optimaalisia kuvakulmia on näin pienellä stadionilla vaikea löytää. Joudumme tekemään kompromisseja, Parm sanoo.
Olympiastadion on kokenut silmiinpistäviä muutoksia. Kun esimerkiksi vuoden 1994 EM-kilpailuissa katsomon ja ulommaisen juoksuradan välissä oli vielä nurmikkoa, se on vuoteen 2005 mennessä pyyhkäisty tilan tarpeessa pois.