Kolumni: Kukaan ei saisi joutua kiu­sa­tuk­si, mutta yhä liian moni joutuu

Kuvagalleria: North of Hell -fes­ti­vaa­li kokosi me­tal­li­kan­san Kuu­si­saa­reen

Tv-ko­lum­ni: Rouva mi­nis­te­ri antoi toivoa pa­rem­mas­ta po­li­tii­kas­ta

-
Kuva: Joel Maisalmi
Kolumni

Kun Rouva ministeri -sarjaa suunniteltiin, Yhdysvalloissa oli energinen ja kaavoja rikkova ulkoministeri Hillary Clinton. Kenties tekijöiden mielessä siinteli tulevaisuus, jossa nainen on presidentti ja draama voisi kasvaa todellisuutta ennakoiden.

Syksyn 2014 jälkeen politiikka muuttui julmemmaksi ja inhimillisen lämmön kaipaus kasvoi. Donald Trumpin Amerikassa Rouva ministerin kuvaamilla ihanteilla pyyhittiin pöytää, ellei pahempaa.

Kun MTV torstaina esittää viimeisen jakson, huippusarjaa jää kaipaamaan. Vaikka katsojaluvut Yhdysvalloissa ovat kuudennen kauden myötä laskeneet alle kriittisen rajan, kerronta ja mahtavat henkilöt eivät jätä rauhaan.

Kun politiikka on kaaosta ja johtajien moraaliset arvot heittävät häränpyllyä, tv-sarja antaa esimerkin siitä, mitä voisi olla: parempaa ongelmanratkaisua ja jalompaa katsantoa, suurta sydäntä ja sisua koettelemuksissa, kansakunnan yhtenäisyyttä ja muiden maiden edustajien näkemistä ihmisinä eikä pelinappuloina.

Rouva ministeri on kuvaus naisesta, joka kykenee mihin vain. Se tuntuu hyvältä ja toimii, vaikka tosielämässä Hillary hävisi.

Päättäväinen entinen CIA-tutkija Elizabeth McCord nousi ulkoministeriksi tragedian jälkeen, oikeamielisen mutta erehtyväisen ikämiespresidentin valintana. "Elibeth" pitää oman päänsä niin päätöksenteossa kuin yksityiselämässä. Téa Leoni on kuin luotu ministeriksi ja presidentiksi.

Kun useimmiten televisiossa kuvataan rikkonaisia ja ankeita avioliittoja, Elizabethin ja hänen taistelulentäjä-teologi-moraalifilosofi-toimenmies-puolisonsa tohtori Henry McCordin (Tim Daly) avioliitto on täydellinen. He ajattelevat, puhuvat ja kasvattavat lapsiaan saumattomasti – niin kuin moni toivoisi osaavansa.

Sarja perustuu sattumuksiin, jotka olisivat maailmanpolitiikassa ihan mahdollisia. Joka jakson jälkeen jää tyydytetty mieli. Kiitos, Rouva ministeri, mahdollisuudesta uppoutua kuuden vuoden ajan toisenlaiseen Amerikkaan ja unelmaan johtajuudesta, joka ei ole virheetön eikä mahtaileva, mutta jonka voi luottaa tekevän parhaansa toimiakseen oikein.