Yhdysvaltojen vaalituloksen selvittyä romahtivat eurooppalaisten tuulivoimaloiden valmistajien pörssikurssit samana päivänä. Suurin pudotus, 12,8 prosenttia tapahtui suurimman valmistajan, tanskalaisen Vestaksen kohdalla. Vielä merkille pantavampaa on se, että Vestaksen pörssiarvo on tämän vuoden kuluessa puolittunut. Trumpin ilmastopolitiikan kärkikritiikki on kohdistunut juuri tuulivoimaan, jota hän on ilmoittanut vihaavansa.
Saksan pääoppositiopuolueen puheenjohtaja ilmoitti myös, että tuulivoima on vain ylimenokauden teknologiaa. ”Tuulivoimalat ovat hirvittäviä eivätkä sovi maisemaan, ne tullaan purkamaan”.
Tämä kertoo siitä, että tuulivoima-alan kriisi Suomessakin syvenee, vaikka tuotannon raaka-aine tuuli on ilmaista eikä sen määrä ole miksikään muuttunut. Ruotsin Itämeren merituulivoiman lisärakentaminenkaan ei toteudu, koska se olisi maan puolustuksen kannalta turvallisuusriski.
Sen sijaan Suomessa tuulivoimasta julkistetaan vieläkin täysin epärealistisia suunnitelmia. Elinkeinoelämän keskusliitto kertoo, että maassa on vireillä 198 miljardin edestä tuulivoimainvestointeja ja tuuliyritykset puhuvat 150 000 megawatin tuotannon lisäyksestä, kun tuotannon nimellisteho on nyt runsaat 7 000 megawattia.
Tilanne voi johtaa myös epätoivoisiin tekoihin, mistä on osoituksena alan etujärjestön viimeaikaiset toimet. Ympäristöministeriö hyllytti järjestön ja Metsähallituksen painostuksesta itse tilaamansa maakotka- ja merilinnustoselvitykset. Tämä tarkoittaa sitä, että selvitysten perusteella on löytynyt sellaisia alueita ja kohteita, joille tuulivoimaa on suunniteltu, mutta sitä ei voikaan rakentaa. On selvää, että selvitykset tulevat julkisuuteen.
Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksesta viranomaiset poistivat 561 tuulivoimalaa, mutta jäljelle jäi vielä 2 300–2 400. Tämä ei riitä tuuliyrityksille, vaan ne esittivät maakuntahallitukselle uhkaavan sävyisen vastalauseen tuulivoimaloiden poistamisesta.
Lapin maakuntakaavaehdotuksessa voimaloiden alkuperäinen määrä oli 2 900. Sitä vähennettiin ja se on nyt 1 750. Tämä siitä huolimatta, että uudessa maisemien arviointiohjeistuksessa todetaan: ”Maisemaan liittyvä vaikutustenarviointi tarkoittaa nykyisten ja suunnitteilla olevien tuulivoima-alueiden kartoittamista 35–60 kilometriin asti. Avoimilla alueilla, kuten merellä ja avotuntureilla on syytä selvittää teollisen mittakaavan hankkeita jopa 60 kilometrin etäisyydelle asti”.
Teollista aurinkovoimaa on kartoitettu Lapin jokaiseen kuntaan yhteensä 42 alueelle.
Saksalainen johtava tutkimuslaitos julkaisi juuri tutkimuksen vihreän vedyn tuotanto- ja kulutuspotentiaalista Euroopassa. Siinä ei Suomea mainittu lainkaan, saati tavoitetta, että Suomessa tuotettaisiin 10 prosenttia Euroopan vihreän vedyn tarpeesta. Silti tänne on listattu 17 vetyhanketta arvoltaan 14,3 miljardia.
Kun kaikki Suomeen rakennetut ja suunnitellut tuulivoimalat 14 500 kappaletta ja maatuulivoimaloiden huoltotiet, teollisen aurinkovoiman alueet, joita on 200, kaivoshankkeet ja sähkön kantaverkkosuunnitelmat sekä sähkönsiirtolinjat asemineen sijoitetaan samalle kartalle, niin nähdään, miten massiivinen muutos luonnon ja maisemien kannalta on käynnissä.
Onko Suomen kansa maailman onnellisin vai tyhmin?
Hannu Heinonen
metsähoitaja, Tammijärvi Luhanka