Tuulivoima-ala vastustaa tuulivoiman etäisyyssääntelyä, koska se rajoittaisi tuulivoiman rakentamista. Suomen Luonnonsuojeluliiton mielestä minimietäisyys asutukseen ajaisi tuulivoimalat erämaihin (Kaleva 18.3.).
Etäisyyssääntely ei lisäisi tuulivoiman rakentamista erämaihin, koska sitä tapahtuu koko ajan jo nyt, mutta rajoittaisi kyllä tuulivoimarakentamiseen soveltuvien alueiden määrää ja pienentäisi hankekokoa karsiessaan asuinrakennuksia lähimmät voimalat pois hankesuunnitelmista.
Etäisyyssääntelystä luopuminen ei siis ole ratkaisu tuulivoiman haitallisten luontovaikutusten hallintaan. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ja parempaa ympäristösääntelyä ja tuulivoimatavoitteiden kohtuullistamista. Jos tuulivoiman rakentamista ei haluta rajoittaa, haittojen kurissa pitämiseksi on ryhdyttävä rajoittamaan haitallisia vaikutuksia.
Tuulivoiman vaikutuksia ohjaava sääntely on heikkoa, eikä nykyinen suunnittelujärjestelmä pysty estämään asutukselle aiheutuvia haittoja. Tuulivoimaloiden melusta kärsivien ihmisten määrä kasvaa sitä mukaa, kun uusia tuulivoima-alueita otetaan käyttöön. Meluhaitat ovat ongelma kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea.
Meillä on kyllä tuulivoimameluasetus, jossa melun ylärajaksi on asetettu 40 desibeliä, mutta asetuksen melurajat eivät ole riittäviä estämään tuulivoimasta aiheutuvat meluhaitat. Tiedetään, että tuulivoimamelusta häiriintyvien määrä alkaa voimakkaasti nousta, kun melutaso asuntojen ulkopuolella ylittää 35 desibeliä. Se johtuu tuulivoimamelun erityisluonteesta.
Yhdistyksemme onkin esittänyt, että meluhaittojen ehkäisemiseksi yöajan meluraja tulisi laskea 35 desibeliin. Sillä varmistettaisiin, että nukkumiseen tarkoitettuja tiloja koskeva sisämeluraja ei ylity.
Melurajojen asettaminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan rajojen noudattamista pitäisi myös valvoa. Nyt valvontaa ei ole, koska tuulivoima ei ole yleisen ympäristölupasääntelyn piirissä, ja tapauskohtaisen ympäristöluvan voimaan saaminen on nykylainsäädännöllä hyvin vaikeaa. Siksi vain harvalla tuulivoimahankkeella on ympäristölupa.
Kaikki teolliset tuulivoimahankkeet tulisi säätää ympäristöluvanvaraisiksi. Ympäristölupamääräyksillä voitaisiin hallita melun lisäksi monia muitakin tuulivoiman ympäristövaikutuksia, joihin ei voida kaavamääräyksillä ja rakennuslupaehdoilla vaikuttaa, ja joita ei siksi voida myöskään viranomaistoimin valvoa.
Suomessa ollaan huolissaan tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden heikkenemisestä, ja mietitään keinoja, joilla ihmiset saataisiin hyväksymään tuulivoimalat lähelleen. Ainoa kestävä tapa olisi kuitenkin tuulivoiman haittojen tunnustaminen ja ryhtyminen tehokkaisiin toimiin niiden estämiseksi. Tiukemmalla sääntelyllä ja toiminnan valvontaa parantamalla ainakin osa haitoista olisi suhteellisen helposti ehkäistävissä.
Sari Murto
FM, puheenjohtaja
Ismo Anttalainen
agrologi, varapuheenjohtaja
Riitta Lindgren
KTM, luvitusasiantuntija
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry