Poronhoitoalueella on eri vaiheissaan käynnissä kymmeniä tuulivoimahankkeita, jotka sijoittuvat pääosin Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä- ja Keski-Lappiin sekä Koillismaalle ja Kainuuseen. Pohjois-Pohjanmaa on Suomen suurin tuulivoimamaakunta. Alueella on jopa yli 40 prosenttia maan tuulivoimakapasiteetista.
Myös rakenteilla olevasta tuulivoimasta 24 prosenttia sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle. Lukuisat suunnitteilla olevat hankkeet sijoittuvat nimenomaan poronhoitoalueelle.
Kokonaiskuvaa tarkastelemaan tarkoitettu, pian valmistuva Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava ei estä hankesuunnitelmia. Eritoten pienempien hankkeiden suunnittelua voidaan jatkaa myös maakuntakaavaan merkittyjen tuulivoimalle potentiaalisten alueiden ulkopuolella.
Poliittinen ilmapiiri vihreän siirtymän nimissä kiihdyttää tuulivoimayhtiöiden kilpajuoksua harvaan asutuille alueille, eikä kokonaisuutta tarkastele kukaan.
Vaikka yhteisvaikutusten arviointi tehdään nimellisesti osana yksittäisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia, katse keskittyy kuitenkin aina suunnitteilla olevaan hankkeeseen. Todellisia yhteisvaikutuksia ei arvioida riittävästi.
Hankkeiden erillistarkastelu ja pienemmän kokoluokan hankkeiden “sirottelu” sinne tänne väistelee kokonaisvaikutusten arvioinnin velvoitetta, pirstoen samalla elinympäristöt teollisuusmaisemaksi.
Tuulivoimabuumin kokonaiskuvan tarkastelusta vastaavat tällä hetkellä lähinnä paliskunnat. Hankkeet työllistävät vaikutusten arviointien, osallistumisen, neuvotteluiden, lausuntojen ja muun vaikuttamistyön kautta.
Paliskunnan on suhtauduttava jokaiseen hankkeeseen sen vaatimalla vakavuudella ja työmäärällä. Jokaiseen yksittäiseen hankkeeseen ja kaikkiin hankkeisiin yhteisesti.
Paliskunnan pääasiallinen työ on kuitenkin poronhoito, ei alueiden käytön suunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi ja teollisuushankkeiden luvittaminen. Poronhoitoon tarkoitettu työaika hupenee paperi- ja byrokratiaviidakkoon eksyneenä.
Tilanne on kuormittava etenkin paliskunnissa, joissa on samanaikaisesti käynnissä useita hankkeita.
Pohjois-Pohjanmaalle sijoittuu 14 paliskuntaa, joiden merkitys maaseudun elinkeinona ja elävöittäjänä, paikallisen kulttuuriperinnön kannattelijana ja paikallisen lähiruuan ja huoltovarmuuden ylläpitäjänä on kiistaton.
Poronhoito pitää sivukyliä asuttuna ja työllistettynä ja ylläpitää perinnemaisemaa. Elävää maaseutua tarvitaan. Paliskunnat ovat erilaisia, mutta elinkeino on yhtä arvokas ja vanhat perinteet omaava kaikkialla poronhoitoalueella. Alueiden mittava suunnittelu ja rakentaminen muuhun käyttöön uhkaa poronhoidon jatkuvuutta.
Kokonaisuuden hallinnan puute kuormittaa paliskuntia kohtuuttomasti. Jos kaikki poronhoidon kannalta tärkeät alueet voivat aina olla potentiaalisia tuulivoiman tai muun teollisen toiminnan alueita, ei kestävä ja oikeudenmukainen energiasiirtymä voi toteutua.
Sanna Hast, Vilma Sanaksenaho
Paliskuntain yhdistys
Henri Siurua
poroisäntä, Oijärven paliskunta
Ari Hepola
poroisäntä, Ikosen paliskunta
Eero Kosamo
poroisäntä, Pintamon paliskunta
Lauri Oinas-Panuma
poroisäntä, Kollajan paliskunta
Juha Parkkinen
poroisäntä, Kiimingin paliskunta
Sami Konttila
poroisäntä, Pudasjärven Livon paliskunta
Antti Pätsi
poroisäntä, Akanlahden paliskunta