Kielen tai puheen kehitys viivästyy noin joka viidennellä lapsella.
Arviolta 50–80 prosentilla lapsista, joilla on todettu kielellisiä vaikeuksia, on riski myöhempiin oppimisvaikeuksiin, ja noin 20 prosentilla on todettu vaikeuksia ammatin löytämisessä ja työllistymisessä.
Kielellisten vaikeuksien ennusmerkkejä ovat muun muassa hidas sanaston kehittyminen, epäselvä puhe sekä vaikeudet ohjeiden ymmärtämisessä ja sanojen yhdistämisessä lauseiksi.
Lasten kielelliset ongelmat ovat ajankohtainen tutkimusteema Oulun yliopistossa.
– Jos lasten kielellisiin ongelmiin ei puututa ajoissa, erilaisista tukitoimista koituu yhteiskunnalle iso lasku, kertoo Logopedian professori Sari Kunnari Oulun yliopistosta.
Varhainen tunnistaminen tärkeää
Avainasemassa on kielellisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen. Ennusmerkkejä pystytään tunnistamaan alle kaksivuotiailta, mutta luotettavimmin vaikeudet ovat tunnistettavissa 4–6 vuoden iässä, kerrotaan tiedotteessa.
Kunnari on mukana neljässä teemaan kytkeytyvässä tutkimushankkeessa.
Kielelliset vaikeudet lisäävät myös tunne-elämän haasteita. Koska ongelmat ilmenevät eri kielissä eri tavoin, haasteena on myös kielikohtaisten tutkimus- ja kuntoutusmenetelmien kehittäminen. Tarvetta lisää monikielisen ja -kulttuurisen väestönosan kasvu.
Keskeisin kuntoutusmuoto on puheterapia, jossa lievennetään ja poistetaan lapsen kielen ja puheen häiriöitä sekä vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin ongelmia.