Venäjä-asiantuntija Hanna Smith ei usko siihen, että Venäjän päätös panna Suomen ja Baltian vastaiset rajat kiinni olisi suora merkki siitä, että Venäjällä ollaan valmistelemassa laajaa liikekannallepanoa.
Sulkupäätöksestä ei voida vetää näin suoraviivaista johtopäätöstä, Vaasan yliopistossa resilienssitutkimuksen työelämäprofessorina työskentelevä Smith arvioi STT:lle.
Smith huomauttaa, että asepalvelusta karkuun lähteneet venäläiset eivät ole takavuosina laajasti pyrkineet pakoon Suomeen tai Baltian maihin, vaan Keski-Aasiaan, Georgiaan tai Kazakstaniin sekä lentoteitse Turkkiin.
Toisaalta kaikista rajoistaan Venäjä vartioi tiukimmin juuri Suomen ja Baltian vastaisia rajojaan, Smith sanoo. Suomen raja on ollut henkilöliikenteelle kiinni loppuvuodesta 2023.
– Minä uskoisin nyt ennemminkin siihen, että sulkupäätös oli se, mitä Zaharova lupasi, eli nopea reaktio Suomen ydinmateriaalilakiin, Smith sanoo.
Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova uhkasi maanantaina Venäjän ryhtyvän poliittisiin ja sotilasteknisiin toimiin sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutokset, jotka sallivat ydinräjähteiden tuomisen Suomeen.
Seuraavana päivänä Tass uutisoi Venäjän sulkevan Suomen, Viron ja Latvian rajanylityspaikkoja väliaikaisesti.
Täysimittaista liikekannallepanoa ei ole nähty
Viimeksi Venäjällä käynnistettiin osittainen kansallinen liikekannallepano vuonna 2022. Tuolloin maasta lähti paljon väkeä ja ympäri Venäjää puhkesi laajoja mielenosoituksia.
Tämän jälkeen vastaavaa ei ole tapahtunut. Täysimittaista, kaikkia koskevaa liikekannallepanoa ei ole vielä nähty Venäjällä viimeisimmän sodan aikana.
Lähteet presidentinhallinnosta, armeijasta ja Venäjän turvallisuuspalvelusta kertovat riippumattomalle venäläismedia Vjorstkalle kuulleensa, että mahdollinen liikekannallepano voitaisiin mahdollisesti käynnistää lokakuussa vaalien jälkeen. Kesäkuussa julkaistussa jutussa lähteet kuitenkin korostivat, että asiasta ei ole vielä tehty päätöstä.
Kaksi muuta lähdettä kahden suuren venäläisen alueen johdosta puolestaan kertovat medialle pitävänsä puheita liikekannallepanosta huhuina.
Myöskään Smith ei usko, että Venäjällä on halua kiusata kansaa laajalla liikekannallepanolla juuri nyt.
– Nyt Venäjällä alkaa yhdellä jos toisella olla verenpaineet koholla, hän sanoo viitaten venäläisiä viime aikoina kuohuttaneisiin kysymyksiin, kuten sosiaalisen median rajoituksiin, polttoaineen saatavuusongelmiin ja Ukrainan drooni-iskujen aiheuttamaan turvallisuudentunteen heikentymiseen.
Smithin mukaan Venäjällä syyskuussa järjestettävät duuman vaalit jarruttavat osaltaan Venäjän hallinnon haluja ryhtyä laajaan liikekannallepanoon.
Täysi sotatila askel tuntemattomaan
Laaja liikekannallepano tarkoittaisi Smithin mukaan sitä, että koko yhteiskunta valjastettaisiin sodan palvelukseen. Se olisi todella raju toimenpide, hän sanoo.
Vaikka Venäjä on jo nyt luisunut autoritaariseen järjestelmään, olisi täysi sotatila Smithin mukaan askel vielä pidemmälle. Nykysysteemissä hallinnon pitää kuitenkin selittää – tai esittää selittävänsä – toimia kansalaisille.
– Esimerkiksi internetin rajoitukset freimataan siten, että niillä pyritään ehkäisemään terrori-iskuja, Smith sanoo.
Sotatilassa kaikki valta siirtyisi turvallisuusviranomaisille.
Silloin myös viholliselle tulisi selkeät kasvot.
– Ukrainastahan ei ole koskaan tehty yhtä, täyttä vihollista Venäjällä, vaan vihollinen on ollut länsi ja Nato ja välillä USA, Smith sanoo.
Vaikeuksia jo pidempään
Smith korostaa, että Venäjä rekrytointiongelma on todellinen. Venäläismedia Vjorstkan tietojen mukaan keväällä uusien värvättyjen määrä romahti kolmanneksella verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.
Median haastattelemien armeijan lähteiden mukaan Venäjä on palkannut viime aikoina sotilaita, joilla ei ole osaamista tai vaadittavaa fyysistä kestävyyttä etulinjassa taistelemiseen. Tietojen mukaan Venäjä on palkannut muun muassa vankeja ja huonossa kunnossa olevia ihmisiä kadulta.
Smithin mukaan Venäjällä on ollut vaikeuksia värvätä sotilaita jo pidempään.
Smith huomauttaa, että Venäjällä on myös tehty viimeisen vuoden aikana erilaisia toimenpiteitä uusien sotilaiden kouluttamiseksi ja rekrytointien helpottamiseksi. Aiemmin sotilaille on järjestetty kutsunnat kaksi kertaa vuodessa. Nyt kutsunnoista on tehty liukuvia eli sotilaita voidaan värvätä useammin.
Lisäksi on säädetty laki siitä, että reserviläisiä voidaan hyödyntää kriittisen infrastruktuurin suojelussa tai jälleenrakentamisessa.
Smith ei kuitenkaan pidä täysin mahdottomana sitä, että jossain kohdassa Venäjällä nähtäisiin laaja liikekannallepano.
– Voi hyvin olla, että Putinin hallinto tarvitsee totaalisen sotatilan vielä, pysyäkseen vallassa. Se hetki ei kuitenkaan minun mielestäni ole vielä käsillä.
