Joukkoliikenne: Oulun jouk­ko­lii­ken­teen linjat siir­ty­vät pois OTP:lta ensi vii­kol­la, lii­ken­tees­sä voi olla häi­riöi­tä

Uimavedet: Katso Kalevan ui­ma­ran­ta­ko­nees­ta, kuinka puhdas vesi lä­hi­ran­nal­la­si on

Tut­ki­ja: Ter­vey­den­huol­lon tie­to­jär­jes­tel­mil­lä on ra­has­tet­tu

Tietojärjestelmät tulivat terveydenhuoltoon ylhäältä annettuina ja keskeneräisinä.

”Johtajat päättävät, että nyt laitetaan tällainen järjestelmä, ja henkilökunnan on siihen mukauduttava”, Kaisu Juntunen sanoo. Tutkijan työhuoneessa viihtyy myös Pörri-kissa.
”Johtajat päättävät, että nyt laitetaan tällainen järjestelmä, ja henkilökunnan on siihen mukauduttava”, Kaisu Juntunen sanoo. Tutkijan työhuoneessa viihtyy myös Pörri-kissa.
Kuva: Pekka Peura

Lääkärit ja hoitajat kokevat, että tietojärjestelmät tulevat terveydenhuollon työvälineiksi ylhäältä annettuina. Tämän osoittaa filosofian maisteri Kaisu Juntusen väitöstutkimus.

”Johtajat päättävät, että nyt laitetaan tällainen järjestelmä, ja henkilökunnan on siihen mukauduttava. Esimiehet odottavat, että prosessit toimivat tietyllä tavalla, mutta eivät ne käytännössä aina toimikaan”, Juntunen sanoo.

Juntunen törmäsi tapauksiin, ettei esimerkiksi lääkäri suostunut käyttämään kömpelösti toimivaa tietojärjestelmää.

”Eräs lääkäri kommentoi, että pitäisikö meidän muuttaa prosesseja, jos saamme jonkin läppärin. Hänestä asian pitäisi mennä päinvastoin eli niin, että läppäri palvelisi meitä.”

Tietojärjestelmät eivät keskustelleet keskenään. Hoitajat joutuivat ”leikkaamaan ja liimaamaan” tietoa paikasta toiseen.

Lisäksi järjestelmät toimitettiin arkityöhön keskeneräisinä.

”Järjestelmiä on otettu käyttöön tutkimatta, ja niillä on suoraan sanottuna rahastettu. On käytetty hyväksi tilaajan tietämättömyyttä, ja tilaaja ei ole osannut esittää vaatimuksia tarpeeksi hyvin.”

Lue koko juttu perjantain Kalevasta tai Kalevan Terve24-palvelusta.