Helvi ja Veikko Honka aloittivat yhteisen taipaleensa parikymppisinä, kun Siikajoella syntynyt ja kasvanut Helvi muutti Veikon kotitalon naapuriin Temmekselle. "Minulla oli vähän kotikenttäetua", muistelee Veikko vieläkin hymyssä suin.
Veikko halusi jäädä pitämään Kievarinkujan päässä sijaitsevaa vuonna 1912 rakennettua kotitaloaan ainoana seitsemästä veljeksestä. Entisten peltojen lisäksi pariskunta raivasi metsästä viisi hehtaaria uutta peltoa ja piti karjaakin.
Välillä Helvi kävi kaupungissa työssä. Linja-autolla pääsi, herätys oli toki aamuyöstä ja työstä palattua odottivat maatilan hommat. Kun sodan jälkeen oli puutetta vähän kaikesta, Helvi kutoi itse perheelle pellavalakanatkin. Marjat ja sienet haettiin metsästä.
Kun lehmät hävitettiin ja pellot vuokrattiin, pariskunta asui jonkin aikaa Oulussa, mutta palasi takaisin kotitaloonsa, joka on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Suuri pirtti lämpiää edelleen puilla, vaikka pariskunnalla on jo ikää. Ensi viikon lauantaina Helvi viettää 80-vuotispäiviään ja vähän myöhemmin Veikko.
"Kyllä me nyt ainakin korppukahvit tarjoamme vieraille", Veikko lupaa. Juhlat järjestetään tietenkin omassa pirtissä. Sen verran Helvi on kuitenkin antanut periksi, ettei tee kaikkia tarjoiluja enää itse.
Kun vieras astuu taloon, ei oikein tiedä, mihin kiinnittäisi huomionsa, tyhjää seinäpintaa ei juuri näy.
Helvi on kerännyt toistatuhatta Arabian kahvikuppiparia ja suuren kokoelman lautasia, jotka ovat myös pääasiassa Arabian tuotantoa täydennettynä muutamalla venäläisellä ja ruotsalaisella lautasella. Nyt Helviä ilahduttaa kahden uuden Arabian kupin löytyminen.
Mapitettuna on pariskunnan elämään liittyviä asioita kihlauksesta lähtien. Värilliset postikortit ovat saaneet omat mappinsa. Kirjahyllystä löytyy raamattujakin metreittäin.
Temmekseen liittyvät lehtileikkeet on järjestetty samanlaisiin mappeihin. Vain viimeinen mappi poikkeaa väriltään: se on musta. "Kun Temmes liitettiin Tyrnävään, laitoin mustan mapin. Emme ole tyrnäväläisiä, enkä siksi kerää enää leikkeitä."
Käsityöihmisenä Helvi on virkannut yhden talven puhdetöinä pirtin 12 kiikkutuoliin peitot. "Velipoika toi yhden rovastin kiikkutuolin, jossa on punottu saarnoja. Sitä oli korjailtu kilolla nauloja. Nyt kunnostettuna siinä on vain kaksi ruuvia, muutoin osat on liimattu yhteen."
Nurkkapöydälle on laitettu esille suuri joulukoristevalikoima. "Siinä on niin Tiimarin tavaraa kuin myös arvokkaita esineitä, mutta ei yhtään muovista pukkia. Tein asetelman jouluksi, mutta poika sanoi, ettei sitä kannata purkaa joulun jälkeenkään."
Peräkammariin on järjestetty seinälle komea puukkokokoelma. Talon vintissä on pitsihuone, ja asuintilojen kaappeihin on kätketty toinen toistaan kauniimmin kirjailtuja liinoja. Ulkorakennuksista löytyy toinen mokoma tavaroita. Riihessä on esillä 10 000 lasipulloa. Vanhimmassa aitassa komeilee vuosiluku 1795.
Yhtenä Veikon harrastuksena ovat olleet vanhat autot. Niitä seisookin pihalla kunnioitettava määrä. Hän on ehtinyt olla perustamassa automobiilikerhoa vuonna 1977, ja sitä kauttakin pariskunnalle on tullut ystäviä eri puolelta Suomea.
Huutokaupat ja rompepäivät puolestaan ovat laajentaneet tuttavapiiriä Ruotsin puolelle. Edelleen pariskunta tutkii pidettäviä huutokauppoja ja kertoo, ettei käy ollenkaan niin sanotuissa istumahuutokaupoissa, koska niissä myydään ulkomaista tavaraa. Jos huutokaupan järjestäjänä toimii perikunta, sieltä on todennäköisempää löytää jotakin mielenkiintoista.
"Kerran yhdessä ilmoituksessa luki, että huutokaupassa myydään tietosanakirjasarja ynnä muuta. Siellä oli kaksi liinoilla peitettyä laatikkoa. Moni nosti vähän helmoja ja luuli, ettei laatikossa muuta olekaan. Minä painoin vähän pinoa ja huomasin, että muutakin löytyy. Veikko huusi sitten molemmat laatikot, ja niistä paljastui lasi- ja kristalliesineitä", Helvi kertoo.
Pariskunta on hankkinut paljon tavaroita rikkinäisinä ja korjannut ne käyttökelpoisiksi.
"Mennessämme huutokauppaan, emme tiedä mitä haluamme. Tosin nykytavara ei kiinnosta ollenkaan, ja olen minä ollut sellaisessakin huutokaupassa, etten ostanut mitään", Helvi kertoo.
Veikko on haaveillut 30 vuotta perustavansa kotimuseon. "Piti tehdä tästä kaikesta kotimuseo, mutta yhteiskunta ei käsitä tätä hommaa. Ulkona ei saisi olla tavaraa, joten museon perustaminen saa jäädä."
"Jos jompikumpi vain keräisi, ei tästä tulisi mitään. Sitä paitsi tuo Helvi on vielä pahempi. Minä sentään jo toppuuttelen", Veikko nauraa.
Tällä tavalla me tahdomme elää, Helvi ja Veikko sanovat .