Suomessa on jouduttu seuraaman päivästä toiseen vaihtuvaa tilannetta itärajalla. Aluksi turvapaikanhakijoita saapui polkupyörillä eteläiselle itärajalla, kunnes hallitus ryhtyi järeisiin keinoihin ja sulki raja-asemia.
Samalla suomalaiset saivat paasikivimäistä geopolitiikan oppia siitä, että maantieteelle emme voi mitään. Suomen itäraja on pitkä ja siellä on paljon rajanylityspaikkoja. Joudumme tavalla tai toiselle toistuvasti tekemisiin arvaamattoman Venäjän politiikan kanssa.
Päivittäin vaihtuvien tilanteiden ja tulijoiden määrän muuttuessa mittakaava on elänyt. Viikko sitten viikonloppuna Kuhmon Vartiuksen raja-asema oli Venäjän järjestämän laittoman maahanmuuton polttopisteessä. Kuluneen viikon aikana painopiste on siirtynyt pohjoiseen. Viikonloppuna ainoa auki oleva itärajan ylityspaikka on Raja-Joosepissa Inarissa.
Inarin suunnalta kerrotaan, että siellä asiaan on varauduttu, eikä huolta pitäisi olla. Rajalla on totuttu käsittelemään myös isoja ihmismääriä. Toisekseen Murmanskin suunnalta on Suomeen pääosin asumatonta kairaa noin 300 kilometriä ja tie sieltä rajalle on pitkä, mutkainen ja kuoppainen.
Itärajalta tuleviin ihmisiin liittyy kaksi paljolti toisistaan vastakkaista ongelmaa. Rajalle tulevat ihmiset ovat inhimillisestä näkökulmasta tulijoita, joita pitää auttaa ja heidän turvapaikkahakemuksensa pitää ottaa tosissaan.
Toisaalta on ilmiselvää, että Venäjä yrittää käyttää hyväkseen Suomea ja suomalaisia tällaisella operaatiollaan. On huomattavaa, että suomalaisten yhdentuumaisuutta pyritään myös murentamaan jakamalla ihmisiä mielipiteillään toisiaan vastaan. Näin lisätään ihmisten pelkoa ja hämmennystä.
Uusi ja mielenkiintoinen kysymys on, mitä Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille tapahtuu. Sisäministeriö valmistelee parhaillaan järjestelykeskuksia, joissa henkilöt pidettäisiin viranomaisten hallussa niin kauan, että heidät saadaan rekisteröityä. Järjestelykeskuksissa on mahdollista pitää turvapaikanhakijat seitsemän päivän ajan.
Siinä ajassa on mahdollista selvittää tulijoiden henkilöllisyys ja ottaa tarvittavat tunnistetiedot kuten sormenjäljet ja valokuvat. Jo Schengen-sopimus velvoittaa Suomen keräämään nämä tiedot.
Pohjoisessa on vastaanottokeskuksia Oulussa, Kuusamossa ja Raahessa. Järjestelykeskusta kaavaillaan Oulun Heikinharjuun.
Maahanmuuttovirasto Migri ryhtyi ripeästi valmistelutöihin ja tekemään Oulussa tilaa uusille tulijoille. Heikinharjun vastaanottokeskuksessa sotaa paossa olevia ukrainalaisia alettiin perjantaina pikavauhtia siirtää bussikuljetuksilla Kemijärvelle.
Onneksi Migri perui onnettoman päätöksensä. Ukrainalaiset ovat rakentamassa elämäänsä Oulussa ja heidän pakkosiirto Kemijärvelle olisi ollut epäinhimillinen teko.