Turun puukkoiskun tekijä kertoi tiistaina oikeudessa syyttäjän ristikuulustelussa, että aikoi aluksi iskeä Ruisrock-festivaaleille. Hän kuitenkin kertoi perääntyneensä, koska sanojensa mukaan etääntyi uskostaan.
Tätä edelsi syyttäjän kysymys siitä, miten pitkään hän oli hautonut iskuaikeita.
– Ensimmäisellä kerralla meinasin Ruisrock-tapahtumassa tehdä tekoni, puukottaja Abderrahman Bouanane vastasi tulkin välityksellä.
Esitutkintamateriaalista löytyy hänen ystävänsä kertomus, jonka mukaan miehillä oli joskus tapana käydä Ruisrockin aikaan keräämässä pulloja. Häneltä ei kuitenkaan kysytty enempää siitä, oliko kyseessä juuri Ruisrock, Ruissalo vai olisiko ensimmäinen isku vain ajoittunut Ruisrockin aikaan. Näin ollen Bouananen lausahdus jäi perustelematta.
Hän kierteli syyttäjän kysymyksiä ja vastasi välillä hyvin epäloogisesti kuin ei olisi ymmärtänyt kysymystä. Istunnossa puitiin koko oikeudenkäynnin ydinkysymystä – oliko Bouananella iskun tehdessään lain tarkoittama terroristinen tarkoitus.
Halusi mielestään herättää pelkoa
Terroristisen tarkoituksen määritelmään kuuluu esimerkiksi se, että tarkoitus on ollut herättää pelkoa väestössä tai että tarkoituksena on aiheuttaa vahinkoa valtiolle.
Syyttäjä Hannu Koistinen kysyi Bouananelta, oliko iskun tarkoituksena saada suomalaiset ajattelemaan, että myös heille voi käydä huonosti.
– Kyllä... Halusin näyttää sen, että myös islamilaisella valtakunnalla on Suomessa taistelijoita, Bouanane vastasi.
Toinen syyttäjä Sampsa Hakala kysyi, oliko tarkoitus iskeä nimenomaan Suomen valtiota vastaan.
– Sitä nimenomaan, ja Suomi ei ole syytön tässä asiassa, Bouanane sanoi viitaten muslimien kärsimykseen Irakissa ja Syyriassa.
Esille tuli myös uusi todiste. Bouananen sellistä takavarikoitiin maaliskuussa paperilappu, johon oli kirjoitettu käsin arabiaksi muun muassa: Haluan tehdä Suomesta islamilaisen valtion, tämä sai aikaan paljon syyttömiä uhreja ja emme pidä demokratiasta.
Syyttäjien mukaan käsin arabiaksi kirjoitettu teksti oli hänen omaansa. Lopulta jäi epäselväksi, mistä lapussa oikein oli kysymys, vaikka syyttäjät yrittivät kysellä häneltä siitä.
Oikeudenkäynnissä käytiin läpi myös puukottajan puhelimesta löytynyttä raakaa kuvamateriaalia. Materiaali sisälsi muun muassa kymmeniä kuvia ja videoita, joissa ihmisiä tapetaan julmilla tavoilla. Materiaali sisälsi myös kuvia räjähteistä, aseiden kokoamis- ja käsittelyohjeita ja satoja Isis-aiheisia kuvia.
"Jutun ratkaisu ei voi perustua vain vastaajan kertomukseen"
Bouanane on muuttanut kertomustaan jo monta kertaa. Bouananen puolustusasianajaja Kaarle Gummerus toteaakin, että hänen tehtäväkseen jää huolehtia, että tuomioistuin saa kaikki versiot.
– Jutun ratkaisu ei voi perustua pelkästään vastaajan kertomukseen. Kokonaisarvion tekee tuomioistuin, Gummerus sanoo STT:lle.
Hän kertoi oikeudessa olevansa syyttäjän kanssa eri mieltä lain tulkinnasta siinä, voiko terrorismirikosnimike täyttyä sillä perusteella, että isku olisi vahingoittanut valtiota.
– Jos jonkun teon pitää kohdistua valtioon niin teon pitää kohdistua valtion virkamieskoneistoon, Gummerus sanoo.
Keskiviikon istunnossa kuullaan heti aamusta kahta todistajaa, jotka ovat tunteneet Bouananen. Teemana on edelleen terroristinen tarkoitus ja Bouananen radikalisoituminen.