Kotimaisen turpeen käytöstä, hinnasta ja uusiutuvuudesta on keskusteltu paljon viime vuosina. Uusiutuvuudesta äänestettiin suuressa valiokunnassa 2000-luvun alussa. Äänet menivät tasan. Asia ratkaistiin arvalla ja turpeesta tuli uusiutumaton. Turpeen käytön kannalta tämä on yhdentekevää. Turvetta koskee päästökauppamaksu, vaikka se äänestettäisiin uusiutuvaksi.
Päästökauppamaksu nostaa tällä hetkellä hintaa kuusinkertaisen määrän turpeen energiaveroon verrattuna. Siksi nostetun turpeen määrä on romahtanut, ja samalla myös kuivike- ja kasvuturpeen tuotanto.
On väitetty, että turvetta alettiin alas viime kaudella, kun energiaveroa korotettiin. Turpeen kattilahinnassa tämä korotus ei merkitse käytännössä mitään. Turpeen käytön alamäki on alkanut jo silloin, kun vero oli alimmillaan.
Edellisvuosien oppositiopuolue perussuomalaiset lupasi pelastaa turvetuotannon, jos pääsee valtaan. Perussuomalaisten ”Sinivalkoinen siirtymä” -ohjelmassa lueteltiin kolme keinoa: 1. päästökauppa keskeytetään, 2. energiavero poistetaan ja 3. hiilineutraaliustavoite siirretään vuoteen 2050.
Perussuomalaiset ovat nyt ansaitusti ja oikeutetusti hallitusvastuussa. Nyt eduskunta on käsitellyt ensi vuoden budjettia ja monivuotista rahoituskehystä.
Perussuomalaiset eivät ole saaneet läpi yhtäkään lupaamaansa tavoitetta turpeen osalta. Tämä herättää ihmetystä, koska hallituksessa ei ole ideologisesti turvetta vastustavia puolueita. Nyt olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa turpeen kohteluun. Sen sijaan nykyinen hallitus linjasi, että turpeen energiakäytöstä luovutaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Lisäksi varmuusvarastointimäärää ei lisätä.
Hallitusohjelmassa on asiallisesti kirjattu, että kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi. Mutta energiaturpeen tuotannon loppuessa myös niiden tuotanto muuttuu kannattamattomaksi.
Alan ammattilaisten arvion mukaan kuiviketurve loppuu kolmen vuoden kuluessa. Sitten on hätä kädessä kotieläintiloista taimitarhoihin.
Nyt tarvitaan keinoja tilanteen pelastamiseksi. Vuosina 2020–2021 toiminut laaja-alainen turvetyöryhmä teki omat ehdotuksensa: T&K-rahoitusta pitää ohjata alan tuotantoinvestointeihin, turvetuotannon lupamenettelyjä tulee kehittää sujuvammiksi ja turvetuotantoalueiden jälkihoitotoimia vahvistaa. Viime hallituskaudella sovittiin yhteisesti, että T&K-rahoitusta lisätään. Hallitus laatii myös teollisuuspoliittisen strategian.
Näistä toivottavasti löytyy tarvittavat eväät, jotta markkinoille ja vientiin saadaan turvepohjaisia korkean lisäarvon tuotteita. Aktiivihiili on tästä käypä esimerkki. Näin myös kuivike- ja kasvuturpeen tuotanto saadaan turvattua.
Tarvitaan uudenlaista ajattelua. Jäykkä ja kallis lupajärjestelmä sekä vesiensuojelun kustannukset estävät pienimuotoisen turpeen käytön ollen taloudellisesti liian raskas alan toimijalle.
Neovan (ent. Vapo) hallintoneuvoston puheenjohtajana aloitti äskettäin kansanedustaja Antti Kangas (ps.). Nyt on hyvä vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin aitiopaikalta, jos vain halua ja tahtoa riittää. Omalta puoleltani olen kyllä tukena.
Timo Mehtälä
kansanedustaja (kesk.)
Haapavesi