Ei ikäpäivänä, Eija Isopahkala vannoi miehelleen Timolle, kun tämän serkku kertoi, että Kalajoella olisi turkistarha myytävänä.
Tarha kuitenkin siirtyi Isopahkaloiden omistukseen. Eija Isopahkala hakeutui turkisompelijan koulutukseen. Koulusta on nyt liki 20 vuotta.
Ateljee aloitti toimintansa vuokra-asunnon kodinhoitohuoneesta. "Eivätkö tämänkaltaiset yritykset yleensä autotallista aloita?" yrittäjä kysyy. Nyt ateljee toimii omakotitaloon rakennetuissa tiloissa, jotka ovat käyneet auttamattoman ahtaiksi.
Työnajo on ollut selvä. Timo kasvattaa ketut ja Eija suunnittelee ja ompelee nahoista vaatteita, hattuja, asusteita ja somisteita. Eija auttaa tarhalla, mutta toisinpäin työnjako ei toimi.
"Kerran on Timo mennyt korjaamaan tarhahaalareitaan, ja vielä punaisella langalla. Kielsin tekemästä sitä. Luulevat pian, että minä olen ne korjannut", Eija Isopahkala toteaa. Lapset auttavat sekä tarhalla että ompelimossa.
Oman tarhan laatua
Turkisateljeessaan Eija Isopahkala ompelee oman tarhan ketuista turkkeja, hattuja, huiveja, stoolia, kauluksia, korvaläppiä ja pienempiä asusteita sekä somistaa turkiksin muita vaatteita. Minkinnahkojakin hän työstää. Ne ostetaan muilta naapuritarhoilta.
Ompelija on suunnitellut tuotteensa pääasiassa itse. Hän sanoo, että turkisten käyttömahdollisuudet ovat rajattomat ja ideoita löytyy kaiken aikaa lisää.
"On hyvä suunnitella ja ommella, kun voi luottaa turkisten korkeaan laatuun", Eija Isopahkala kiittelee.
Turkikset eivät hänen mielestään ole yksistään ylellisiä hienostelutuotteita. Turhaan niitä pidetään myös kalliina.
Hän korostaa turkisten olevan lämpimiä ja käytännöllisiä. Hän on suunnitellut vaatteita arkeen ja vapaa-aikaan ja kaikenikäisille. Turkiskauluri kelpaa moottorikelkkailijoille ja -pyöräilijöillle sekä laskettelijoille sukupuoleen ja ikään katsomatta.
Lämmittävät rannekkeet ovat oivallisia muiden muassa reumaatikoille. Turkisnilkkurit saattavat tehdä villasukat tarpeettomiksi. Muffilaukku tekee Eija Isopahkalan käsistä uutta tulemistaan. Siellä voi säilyttää myös kukkaroa ja kännykkää.
Värjätty on pitkäikäinen
Isoimpaan turkisvaatteeseen, pitkään naisen turkkiin tarvitaan 50-60 naarasminkkiä. Hiusdonitsi ja kaula- tai rannekoru syntyy hyvin pienestä palasta turkisnahkaa. Nahka käytetään taloudellisesti, ja nahkan osa valitaan tuotteen mukaan. Karvan pituus määrittelee, missä sitä voi käyttää.
"Väreihin on ollut oppiminen. Tuntui, että turkisten luonnollinen väri on ainoa oikea. Värjätty on kuitenkin monikäyttöisempi ja pitkäikäisempi, koska se ei kellastu", Eija Isopahkala kertoo.
Isopahkalan oppien takana oli jo kotiteollisuuskoulu. Ensimmäisinä töinään hän valmisti lakkeja ja hattuja. Vientiinkin Eija Isopahkalan valmistamia turkistuotteita on mennyt. Nyt virityksiä on laajempaankin vientiin.
"Suuren perheen äitinä ja lastenhoidon vastapainona turkisompelussa saa nähdä kättensä työn. Siivoaminen ei näy kuin hetken", hän toteaa.
Jälleenmyyntiä turkisateljeella ei ole. Joillekin jälleenmyyjille menee pienempiä eriä jostakin tuotteesta. Tähän saakka tuotteita on markkinoitu messuilla, joilla on kuljettu ympäri Suomen noin kolme vuotta.
LIISA LEHTO-PEIPPO
Turkisateljee T & E Isopahkalan tuotteita on saatavilla suoraan ateljeesta Kalajoelta. Nettiosoite on furatelje@kotinet.com.