Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Koti: Vauva pani ou­lu­lai­sen Kar­ja­lan perheen huo­ne­jär­jes­tyk­sen uusiksi

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Turkin op­po­si­tion pre­si­dent­tieh­do­kas Kemal Ki­lic­da­rog­lu kii­lan­nut Er­do­ga­nin ohi jo kol­mes­sa mie­li­pi­de­mit­tauk­ses­sa

Tutkijan mukaan opposition voitto tuskin toisi "vallankumouksellista muutosta".

Helsinki
Kemal Kilicdaroglun ehdokkuus julkistettiin Ankarassa 6. maaliskuuta.
Kemal Kilicdaroglun ehdokkuus julkistettiin Ankarassa 6. maaliskuuta.
Kuva: LP EREN KAYA/HANDOUT CHP HANDOUT

Turkin oppositioliittouman presidenttiehdokas Kemal Kilicdaroglu on kiilannut kannatuksessa ohi Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ainakin kolmessa mielipidemittauksessa sen jälkeen, kun Kilicdaroglun ehdokkuus julkistettiin.

Turkkilaismedioiden julkaisemien kannatusmittausten mukaan Kilicdaroglu saisi jopa reilusti yli 55 prosenttia äänistä, kun Erdoganin kannatus jäisi selvästi alle puoleen eli noin 43–45 prosenttiin, jos ehdokkaina olisivat vain he kaksi.

Turkin presidentin- ja parlamentinvaalit järjestetään toukokuun 14. päivänä.

Tuoreimman kyselyn tehneen riippumattoman Piar-tutkimuslaitoksen mukaan Kilicdaroglu johtaisi Erdogania jopa yli 57 prosentin kannatuksella, kun Erdoganin äänet jäisivät noin 43 prosenttiin. Tutkimuslaitos tviittasi tuloksistaan eilen illalla.

Samassa kyselyssä Kilicdaroglun puolue CHP myös ohitti nipin napin Erdogan johtaman, Turkkia yli 20 vuotta hallinneen AK-puolueen yli 32 prosentilla äänistä, kun AK-puolue (AKP) jäi lähes 31 prosenttiin. Piarin mukaan kyselyyn vastasi yli 1 400 ihmistä 12 eri maakunnassa.

Vastaaviin tuloksiin päätyneet kaksi muuta mielipidemittausta olivat tutkimuslaitos ORC:n sekä Alfa-tutkimusyhtiön (ALF) maaliskuussa tekemiä.

Turkin tärkeimmän oppositiopuolueen CHP:n puheenjohtaja Kemal Kilicdaroglun ehdokkuudesta ilmoitettiin virallisesti maanantaina. Päätös hänen ehdokkuudestaan vuoti turkkilaisten tietoon jo edellisellä viikolla, kun opposition liittouma riiteli asiasta julkisesti ja oli melkein hajota viime hetkellä.

Uusia ehdokkaita voi vielä ilmoittautua jakamaan ääniä

Turkissa mielipidemittauksiin suhtaudutaan varauksellisesti. Kaikki turkkilaiset eivät nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä uskalla arvostella hallintoa tai kertoa avoimesti todellisista poliittisista kannoistaan. Lisäksi kyselyt ovat usein osoittautuneet epäluotettaviksi. Erityisesti Piar ja ORC ovat kuitenkin tunnettuja siitä, että ne ovat tuottaneet aiemmin luotettaviksi osoittautuneita kyselyitä.

Uusia ehdokkaita saattaa kuitenkin vielä ilmaantua jakamaan opposition ääniä. Vaa'ankieliasemassa ovat erityisesti kurdit ja kurdienemmistöinen HDP-puolue, jonka äänet Kilicdaroglu toivoo saavansa, mutta jonka ottamista mukaan liittoumaan turkkilaisnationalistit ovat vastustaneet.

Kun ehdokasta vasta valittiin, Erdogan ja Kilicdaroglu olivat kannatusmittauksissa hyvin tasaväkisiä. Tämän vuoksi jotkut liittouman sisälläkin vastustivat Kilicdaroglun valintaa.

STT:n tiistaina haastattelema asiantuntija, Reform Institute -ajatushautomon johtaja Mehmet Ali Caliskan ennusti tuolloin, että Kilicdaroglun kannatus kasvaisi, koska opposition kannattajien olisi helpompi asettua tukemaan valittua ehdokasta. Oppositiolla kesti kauan julkistaa ehdokas paitsi keskinäisten kiistojen vuoksi myös siksi, että oppositio pelkäsi antaa hallinnolle liikaa aikaa heikentää ehdokasta.

Esimerkiksi huippusuosittu Istanbulin kaupunginjohtaja Ekrem Imamoglu – josta moni oli toivonut haastajaa Erdoganille – sai joulukuussa reilun kahden vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistuksen Turkin keskusvaalilautakunnan jäsenten kutsumisesta ”typeryksiksi” kolme vuotta aiemmin.

Mitä Kilicdaroglun voitto voisi tarkoittaa Suomen Nato-jäsenyydelle?

Caliskanin mukaan Suomen ja Ruotsin tuskin kannattaa odottaa suurta käännettä Nato-jäsenyyksiensä yhdessä ratifioimiseen, vaikka Kilicdaroglu voittaisikin vaalit.

– AKP:n ja (sen kumppanipuolueen) MHP:n aikaansaama Suomen ja Ruotsin vastustus ovat saaneet melkoiset mittasuhteet Turkissa. Uskon kuitenkin, että seuraisi minimitason demokratisoituminen sekä normalisoituminen kansainvälisissä suhteissa, Caliskan sanoi.

– En odottaisi mitään vallankumouksellista muutosta, koska poliittiset ideologiat oppositioliittouman sisällä ovat niin moninaiset. Tällainen liittouma voi ainoastaan sopia asioista minimitasolla, mutta se ei voi muuttaa asioita suuressa mittaluokassa, hän arvioi.