Autot: Au­ton­raa­to muuttui ou­lu­lai­sen tu­nin­ki­ker­hon hal­lis­sa 30 000 euron sau­na-au­tok­si

Kaleva Live: Koi­vu­lan tilan lehmät kir­ma­si­vat lai­tu­mel­le Mu­hok­sel­la

Koti-Kaleva: Ou­lu­lais­per­heen re­mon­tit tehdään nol­la­bud­je­til­la – tar­vik­keet han­ki­taan omista va­ras­tois­ta ja ros­ka­la­va­ryh­mäs­tä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Turkin hyök­käyk­set li­sää­vät Lä­hi-idän epä­va­kaut­ta ja ennen kaikkia ai­heut­ta­vat val­ta­vas­ti in­hi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä

10. helmikuuta Turkki hyökkäsi Irakin autonomiselle kurdialueelle. Tilanne ei ole uusi – Turkin armeija ja Turkin tukemat ryhmittymät ovat jatkuvasti tehneet operaatioita Irakin ja Syyrian kurdialueilla, erityisesti USA:n asevoimien vetäydyttyä kolme vuotta sitten. Valitettavasti myöskään median lähes täydellinen vaikeneminen asiasta ei ole uutta.

Turkilla on USA:n jälkeen toiseksi suurin Nato-armeija. Geopoliittinen sijainti lisää merkittävästi Turkin arvoa Naton jäsenmaana, mutta sillä on myös avainasema EU:n portinvartijana, kun kyseessä ovat Eurooppaan pyrkivät pakolaiset. Siksi Turkin toimintaa alueella arvostellaan vain harvoin.

Turkki harjoittaa hyvin aggressiivista ulkopolitiikkaa, mutta tekee sen pirullisen ovelasti. On epätodennäköistä, että kansainvälinen yhteisö hyväksyisi täysmittaisia hyökkäyksiä ja valloituksia Syyriassa ja Irakissa, koska silloin olisi ilmeistä, että Turkin tavoite todellisuudessa on mitätöidä kaikki kurdien itsenäistymispyrkimykset.

Siksi Turkki miehitti kolme vuotta sitten ”vain” ns.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.