Mielikuva siitä, että mitä kauemmas Oulun kaupungista muuttaa, sitä kehnommin sinne pääsee julkisella kulkuneuvolla, ei päde Limingan Tupoksen kohdalla.
Tupoksesta pääsee etenkin arkisin miltei tunnin välein linja-autolla kaupunkiin ja takaisin. Kesäksi vuoroja vähennetään. Limingan ei tarvitse kaupata tonttimaata Tupoksen kylästä alennushintaan. Ilman näyttäviä mainoskampanjoitakin tontin ostajia riittää.
Kunnanjohtaja Marjatta Keisu uskoo, että nuoret perheet haluavat Tupokseen maaseutumaisen ympäristön vuoksi. Hyvä tonttitarjonta ei ole ainoa kriteeri muuttaa kuntaan. Tupos on tällä hetkellä noin 1600 asukkaan kylä, jonka on suunnitelmiin kirjattu kasvavan 2000 asukkaaseen.
"On Tupoksella varaa kasvaa yli 2000 asukkaankin", Keisu sanoo.
Kunnan palveluista on haluttu pitää matalaa profiilia. Kunnanjohtajan mukaan hyvillä palveluilla markkinoiminen kostautuu ennemmin tai myöhemmin, koska kuntien taloudellinen tilanne tuskin paranee tulevaisuudessa. Vaikka palveluita ei käytetä markkinoinnissa, se ei merkitse etteikö niitä kehitetä.
Tupoksen ala-asteen luokkien ryhmäkokojen on arvioitu kasvavan vuosi vuodelta ainakin vuoteen 2010 mennessä. Kouluun onkin tulossa syksyksi lisää opetustiloja, jotka riittävät joksikin aikaa. Suunnitelmissa on myös uuden päiväkodin rakentaminen.
Myös korttelikoululle ennakoidaan olevan tarvetta viiden vuoden kuluttua. Uusien asukkaiden toivotaan kiinnostuvan kotikunnan asioista.
"Me toivotamme uudet kuntalaiset heti mukaan päätöksentekoon, kun talo on rakennettu ja pihat laitettu", Keisu kertoo.
Limingassa voi osallistua erilaisten yhdistysten ja seurojen toimintaan. Keisun mielestä lasten harrastusten kautta vanhemmat usein kiinnostuvat kunnalliselämästä ja vaikuttamisesta. Tupoksen koulunjohtaja Maija-Liisa Junttilan mukaan henkilökunta ja oppilaat elävät hallitussa kaaoksessa.
Koulun oppilasmäärä on kasvanut viime vuosina 30 oppilaalla vuodessa.
"Mutta onneksi kunta on valinnut Tupoksen painopistealueeksi, ja rakentaa uusia tiloja. Kunta on satsannut myös koululaisten terveys- ja hammashoitopalveluihin", Junttila sanoo.
Hänestä kunnan hienoa asennetta kuvastaa se, että muutaman kuukauden kuluttua valmistuvat uudet luokkatilat on tehty kokonaan kunnan rahoittamana. Edellisen kerran Tupoksen koulua laajennettiin vuonna 1999.
Oppilasmäärän jatkuvasta kasvusta ovat eniten olleet huolissaan oppilaiden vanhemmat. He ovat pelänneet, että luokkien oppilasmäärän paisuvat isoiksi.
Junttilan mukaan huoleen ei ole aihetta, sillä luokkakoot on kyetty pitämään 16-22 oppilaan välillä.
"Paljon kanssa aina pärjää. Tilanne olisi kurjempi, jos oppilasmäärät vähenisivät koko ajan", Junttila sanoo.
Hän kiittelee myös koulun opettajia, että he suhtautuvat työskentelyyn 300 oppilaan koulussa joustavasti. Junttilasta Tupoksen koululle voidaan antaa vielä pienen koulun leima, mikä merkitsee opettajien ja vanhempien tiiviistä yhteydenpitoa toisiinsa.
Koulutilojen lisäksi Tupokseen tarvitaan tiloja nuorisolle.
"Skeittiramppia tänne kaivataan kipeästi, jotta nuorille saataisiin tekemistä", Junttila kertoo.