Asunto Oy Tuiran Tyrske. Rakennusliike Lapti Oy. Suunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy. Asunnot D5/13/21/29/37/45/53/61, 2h+kt+s, 47,5 neliötä. Mh. 40 500–47 500 euroa (vh. 145 000–169 000 euroa).
Valkoisena hohtavien joenrannan uudenkarheiden kerrostalojen taakse piiloutuu lähiöhenkinen, mutta paikallisten puheissa toisinaan myös huonomaineinen Itä-Tuira.
Se edustaa betoni-Tuiraa parhaimmillaan – tai pahimmillaan – ja muistetaan tyypillisimmin juuri korkeista, värikoodatuista 1970–1980-lukujen elementtirakenteisista pistetaloista.
Vanhat kerrostalot on rakennettu melko väljästi ja väliin mahtuisi periaatteessa täydentämään yksittäisiä taloja ilman purkutöitäkin, mutta suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia varten tilaa on kuitenkin raivattava.
Nuhjuisen Itä-Tuiran ilmettä kohentavan uuden viiden talon korttelin paikalta purkutuomion sai Kaarretien päätteenä sijaitseva sisäilmaongelmista kärsinyt Lassinkallion koulu, joka muistetaan myös Vuolle-opiston pitkäaikaisina toimitiloina.
Bertel Jungin tien tuntumaan asettuvan korttelikokonaisuuden ensimmäisen kerrostalon on tarkoitus valmistua huhtikuussa 2019 ja nyt esiteltävän kohteen eli As Oy Tuiran Tyrskeen myöhemmin saman vuoden lokakuussa.
Tornien asettelu, muoto ja korkeus on lainattu lähinaapureilta, mutta kontrastikas mustavalkoinen väritys takaa niiden erottuvan selkeästi aiemmasta rakennuskannasta. Silti ne istuvat luontevasti maisemaan.
Tuiralle ominaiseen tyyliin jokaiselle löytyy kuitenkin oma tunnusväri, joka pysyttelee maltillisesti ullakkokerroksen tasalla sen sijaan, että se koristaisi julkisivua koko mitaltaan.
Asuntoja on 64. Niistä puolet on vaihtelevan kokoisia kaksioita, vajaa kolmannes yksiöitä ja loput kolmioita. Huoneistoja yhdistää tiivis tunnelma: ahtaimmat kaksiot on sullottu vain 34 neliöön ja yksiöidenkin koot lähtevät alle 24 neliöstä.
Väljimmin ja viisaimmin neliöt on käytetty tässä L-kirjaimen muotoisessa 47,5-neliöisessä saunallisessa kaksiossa, jonka lopputulos vaikuttaa päällisin puolin melko onnistuneelta.
Ilman erillistä makuuhuonetta se olisi myös toimiva yksiö, jos sauna ei haukkaisi niin suurta palaa pinta-alasta. Toisaalta syvärunkoisempi asunto olisi myös huomattavasti pimeämpi.
Keittokomero tuntuu valuneen puoliksi eteiskäytävän puolelle, mutta muuten käytettävissä oleva tila on mahdollista jakaa selkeisiin osiin – ruokailulle ja oleskelulle on omat paikkansa. Sen sijaan erillisen työskentelypisteen sijoittaminen aiheuttaa hieman päänvaivaa: makuuhuoneeseen työpöytä ei ainakaan mallikalustuksen perusteella mahdu eikä muuallakaan oikein ole sille luontevaa tilaa.
Tilanne on toki toinen, jos sänky onkin kapeampi tai sijoitettu toisin, sillä silloin työpöydän saa esimerkiksi ikkunan eteen.
Vaatehuone olisi ehkä ollut saunaa käytännöllisempi. Kylpyhuoneen varustelu herättää myös muita kysymyksiä esimerkiksi säilytys- ja laskutilan suhteen. Lisäksi WC-istuin työntyy hankalan oloisesti suoraan lavuaarin eteen ja tekee tilan ainakin näennäisesti ahtaan tuntuiseksi.
Olisiko tämä vaatinut vielä hieman lisää pyörittelyä suunnittelupöydällä?