Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on julkaissut vuosittaisen koulutusjärjestelmiä vertailevan indikaattorijulkaisunsa Education at a Glancen. Tänä vuonna julkaisun erityisteemana oli koulutuksen tasa-arvo ja tarkasteluaika kohdistui pääosin vuoteen 2019.
Sekä muissa OECD-maissa että Suomessa nuori, jonka kumpikaan vanhemmista ei ole korkeasti koulutettu, päätyy keskimääräistä harvemmin lukioon ja jää useammin vaille toisen asteen tutkintoa. Tutkinnon puuttuminen tekee haavoittuvaksi työmarkkinoilla: vuonna 2020 näiden nuorten työttömyysaste oli OECD-maissa noin kaksinkertainen verrattuna toisen asteen suorittaneisiin.
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat yleensä epäedullisessa asemassa ikätovereihinsa nähden koulutukseen osallistumisessa ja maahanmuuttajatausta vaikuttaa myös koulutuksesta saatuun hyötyyn työmarkkinoilla.
Sekä OECD-maissa keskimäärin että Suomessa pojat jäävät tyttöjä useammin luokalle, menestyvät huonommin lukutaidon arvioinnissa ja suorittavat harvemmin lukion. Pojat hakeutuvat vähemmän korkea-asteen opintoihin ja suorittavat tutkintoja tyttöjä harvemmin.
Siitä huolimatta naiset työllistyvät ja ansaitsevat edelleen miehiä heikommin. Naisten tulotaso on koulutuksesta riippumatta matalampi kuin miesten lähes kaikissa OECD-maissa. Keskimäärin OECD-alueella naiset ansaitsevat 76 - 78 prosenttia miesten tuloista.
Koulutusalat ovat myös sukupuolittuneet. Suomessa esimerkiksi opettajiksi hakevista 82 prosenttia on naisia. Teknisille aloille naisia hakeutuu huomattavasti miehiä vähemmän.
Suomessa alueelliset erot pieniä
Suomessa 25–34-vuotiaista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 53 prosenttia naisista ja 37 prosenttia miehistä vuonna 2020.
Julkaisun tarkastelussa Suomi kuuluu maihin, jossa koulutustason alueellinen vaihtelu on monella mittarilla vertailun pienimpiä.
Suomessa suhteellisesti eniten korkeakoulutettuja on pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, 55 prosenttia aikuisväestöstä. Pienin osuus korkeasti koulutettuja on Pohjois- ja Itä-Suomessa, 42 prosenttia. Koko maan keskiarvo on 48 prosenttia.
Koronapandemian vaikutuksista oppimiseen on vielä puutteellisesti tietoa. Nyt jo tiedetään, että haitat eivät ole jakautuneet tasaisesti, vaan ne ovat kohdistuneet heikoimmissa asemissa oleviin lapsiin ja nuoriin, joilla on usein muita huonommat edellytykset siirtyä etäopetukseen. Pandemia on lisännyt myös riskiä keskeyttää koulutus.
Suomi erottuu muista maista siinä, että koulutuksen kustannukset oppilasta kohden laskivat, kun valtaosassa maita ne nousivat. Vuosittainen lasku Suomessa oli yhden prosentin, kun samaan aikaan OECD-maissa nousua oli keskimäärin 1,6 prosenttia vuosittain.
– Tutkimus osoittaa, että Suomessa on jatkettava määrätietoista työtä koulutuksen tasa-arvon eteen. Suomalainen koulutus on yhä maailman huippua, mutta eriarvoisuus uhkaa nyt oppimistuloksia toden teolla, opetusministeri Li Andersson kommentoi tuloksia.
– Työ on käynnistetty ja panostamme voimakkaasti siihen, että jokaisen oma lähikoulu kuuluisi myös jatkossa maailman parhaiden koulujen joukkoon.
