Tuore tut­ki­mus: Rau­hal­li­nen aurinko onkin luultua ak­tii­vi­sem­pi, kai­kil­le il­miöil­le ei löy­det­ty se­li­tys­tä

Suomalaiset tähtitieteilijät tutkivat systemaattisesti auringon rauhallisen ajan ilmiöitä.

Tutkijat havaitsivat kirkastumia, joista muiden havaintojen perusteella nähtiin nousevan kuumaa materiaa auringon pinnalta.
Tutkijat havaitsivat kirkastumia, joista muiden havaintojen perusteella nähtiin nousevan kuumaa materiaa auringon pinnalta.

Suomalaiset tähtitieteilijät tutkivat systemaattisesti auringon rauhallisen ajan ilmiöitä.

Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden sykleissä. Aktiivisuussyklin vaihtuessa uuteen aurinko on yleensä hyvin rauhallinen jopa useamman vuoden ajan.

Kirkkonummella sijaitsevan Aalto-yliopiston Metsähovin tutkijat osoittivat vääräksi uskomuksen,  ettei passiivisena ajanjaksona auringossa ei tapahdu juuri mitään mielenkiintoista. Tutkimusartikkeli on julkaistu Solar Physics -lehdessä.

Tutkijat päätyivät tulokseen tarkastelemalla Metsähovin radiotutkimusaseman havaitsemia auringon radiokarttoja ja vertaamalla niitä aurinkoa ultraviolettialueella havaitsevan satelliitin keräämiin tietoihin.

Metsähovi on Suomen ainoa radioastronominen observatorio ja jatkuvassa käytössä oleva tähtitieteellinen havaintoasema. Metsähovi tunnetaan maailmalla ainutlaatuisesta, yli 40 vuoden yhtäjaksoisesta auringon havaintodatasta.

Kertovatko passiivisen ajanjakson ilmiöt seuraavasta aktiivisuusjaksosta?

Aurinkokartoissa näkyi aktiivisia alueita eli radiokirkastumia, jotka näkyvät muuta auringon pintaa lämpimämpinä alueina kartoissa.

Aurinkokartoissa nähtiin muun muassa napa-alueilla sijaitsevia aktiivisia alueita, jotka voitiin tunnistaa koronan aukoiksi. Koronan aukoista nousevat hiukkasvirrat eli aurinkotuulet voivat maahan asti saapuessaan aiheuttaa revontulia.

Tutkijat löysivät myös radiokirkastumia alueilta, joille ei satelliittihavaintojen perusteella löydetty selittävää tekijää.

Lisätutkimusta tarvitaan myös ennustamaan, kertovatko passiivisen ajanjakson ilmiöt seuraavasta aktiivisuusjaksosta, sen alkamisesta ja voimakkuudesta. Viimeisimmät auringon neljä sykliä ovat olleet jokainen toistaan heikompia. Tutkijat eivät tiedä, miksi aktiivisuutta osoittavat käyrät eivät nouse niin ylös kuin edellisillä kerroilla.