Laukkuryssiä liikkui Suomessa vielä sata vuotta sitten. Heidän saapumistaan paikkakunnalle ei katsottu pahalla, eikä nimitys tarkoittanut haukkumasanaa, pikemmin päin vastoin. Itäisestä Karjalasta jalkapatikassa ja reput selässä kulkemaan lähteneet miehet tunnettiin kauppiaina, joilta sai ostettua pieniä hyötytuotteita kuten vaikkapa nappeja.
Nappikauppa oli ennen vanhaan tarpeellista, mutta oli laukkukauppiaiden repuissa myös joutavanpäiväistä tavaraa. Siksipä kansa alkoi kutsua kulkukauppiaita myös rihkamakauppiaiksi.
Tämän päivän rihkamakauppiasta tunnetuin lienee kiinalainen verkkokauppa-alusta Temu. Kaupan liitto osti kokeeksi viime keväänä Temun verkkokaupasta tuotteita. Ne eivät täyttäneet merkintöjen, jäljitettävyyden, laadun tai turvallisuuden eurooppalaisia vaatimuksia. Verkossa myytävää kiinalaista halpatavaraa voi perustellusti kutsua roinaksi tai modernimmin krääsäksi.
Kauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola huomautti Kalevan mielipidesivulla (12.12.), että kiinalaisten halpatuotteiden tuoteturvallisuus on kyseenalaista ja ne voivat olla jopa vaarallisia. Pulkkinen vaati Euroopan unionia laittamaan kiinalaista ultrapikamuotia myyvät verkkokaupat kuriin. Kiinalaista verkkokauppaa suosii EU:n tullivapausraja, jonka mukaan alle 150 euron tuotepaketista ei tarvitse maksaa tullimaksuja.
Halparoinan määrä lisääntyy hälyttävästi, sillä Suomen tullin tilastojen mukaan enintään 150 euron arvoisten Kiinasta tilattujen tavaroiden määrä kasvoi tänä vuonna tammi-lokakuussa 1 228 prosenttia. Suomalaiset tilasivat tavaraa 22,7 miljoonalla eurolla, kun vuosi sitten vastaava määrä oli 1,7 miljoonaa.
Euroopan unioni on kilpailukykynsä nimissä hereillä asiassa ainakin jollakin tavalla. Marraskuun alussa Euroopan komissio ilmoitti aloittavansa virallisen tutkinnan, torjuuko Temu itse riittävästi laittomien tuotteiden myyntiä. Komissio aikoo arvioida, rikkooko verkkokauppa-alusta EU:n digipalvelusäädöstöä.
Verkkokauppa-alusta on suomalaisten suosima erityisesti maaseudulla. Temun iskulause "Ostele kuin miljonääri" tiivistää verkkokaupan luonteen: halpaan tavaraan on kenellä tahansa varaa. Eettisesti pitäisi kuitenkin olla niin, että köyhyyden tai vähävaraisuuden vuoksi kenenkään ei tarvitsisi ostaa rihkamaa, joka on vaarallista tai muuten arveluttavaa sekä mahdollisesti epäeettisesti tuotettua.
Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät tänä vuonna joulun viettoon keskimäärin 560 euroa. Joululahjoja suomalaiset arvioivat ostavansa 356 eurolla. Kun summat ovat keskimääräisesti noinkin isoja, on paikallaan toivoa, että joululahjoissa keskityttäisiin kestäviin, mielellään kotimaisiin ja vieläpä paikallisiin tuotteisiin. Näin edistetään kotimaista yrittäjyyttä ja kauppaa.
Vanha suomalainen sanonta "köyhän ei kannata halpaa ostaa", pätee tänäkin jouluna. Samalla on hyvä ajatella suhdettaan tavaraan. Onko maailma jo täynnä turhaa roinaa? Vai ilahduttaisimmeko läheistä vaikkapa lahjakortilla johonkin palveluun tai tapahtumaan?
Tekstiä muokattu maanantaina 16.12. kello 12.04; Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajan nimi on Johanna Sipola.