”Järjen käyttö on todella raskasta. Ja kun aivot ovat laiskoja kavereita, ne pyrkivät automatisoimaan ajattelua. Ongelma on siinä, että joskus automaatiot ovat haitallisia.”
Näin avaa Mienton mielentaitokouluttaja Mirka Niskala jumisen ajattelun juurisyitä. Monille tutut ”ei koskaan”- ja ”kaikki aina”-ajatukset ovat tyypillisiä, elämää rajoittavia automaatioita, joita mieli syöttää väkisin ja usein huomaamatta.
Pohjimmiltaan aivojen taipumus automaatioihin on hyödyllinen, sillä jos joutuisimme järjellä miettimään jokaista askaretta, kuten paidan napittamista tai oven avaamista, aivomme väsyisivät nopeasti. Meillä ihmisillä on kuitenkin taipumus kaahata arjessamme autopilotilla tiedostamatta, että jotkin mielemme automaatiot voivat uuvuttaa ja verottaa työssäjaksamista.
”Niitä lähdemme ravistelemaan. Mieltä voi ja pitää jumpata siinä, missä kehoakin”, Niskala kertoo.
Taitava mieli joustaa
Niskalan ja yhtiökumppaninsa Tiia Jaakolan luotsaama Miento tarjoaa ennaltaehkäisevää mielentaitovalmennusta, jolla pyritään parantamaan mielen hyvinvointia, ehkäisemään sairastumista ja edistämään työssäjaksamista. Heidän valmennuksissaan kehitetään mielen taitoja ja joustavuutta.
”Taitava mieli pystyy säätelemään stressiä ja selviää paremmin haasteista, ongelmanratkaisusta sekä lukemattomista päivittäisistä vuorovaikutustilanteista”, Jaakola valaisee.
Kaksikko tähdentää sanaa taito – ovathan kaikki taidot harjoittelulla ja toistojen kautta opittavissa. Valmennuksissa korostuvat vireystilan ja tunnesäätelyn taidot sekä ajatusmallien haastaminen, jumppaaminen.
”Olemme mielen personal trainereita ja mekään emme kuntoile toisten puolesta, vaan autamme ihmisiä havaitsemaan haitalliset ajattelumallinsa, tekemään oivalluksia ja miettimään parempia tapoja toimia”, Jaakola korostaa yksilön vastuuta.
Isossa roolissa tunnetyöskentelyssä ja tunteidensäätelyssä ovat keholliset menetelmät, joihin Jaakola on erikoistunut. Tunnetiloilla on seurauksensa, ja esimerkiksi voimakkaan tunteen vallassa syke nousee ja ajattelu takeltelee. Kehollisilla menetelmillä opitaan ymmärtämään näitä yhteyksiä sekä säätelemään tunnetiloja.
”Hengitysharjoitukset ovat tunnetuimpia, eivätkä ne ole vain hengittämään oppimista. Ennen kaikkea ne perustuvat siihen, että oppii tuntemaan kehonsa ja sen tuntemukset ja osaa hyödyntää kehollisia menetelmiä palauttaakseen ajatukset uomiinsa”, Jaakola selittää.
Huolto on korjaamista halvempaa
Kun kehonhuollosta tuli aikanaan suoranainen buumi, tuki- ja liikuntaelinperusteiset sairauspoissaolot vähenivät valtakunnallisesti. Sen sijaan Kela arvioi, että pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen vuoksi Suomessa menetettiin viime vuonna peräti 5,8 miljoonaa työpäivää.
Kelan arvion mukaan näiden poissaolojen hintalappu yhteiskunnalle on jopa miljardi euroa. Tilanne on taloudellisesti huolestuttava mutta ennen kaikkea kyse on inhimillisistä tragedioista, jotka olisivat usein vältettävissä.
”Haluamme tehdä mielenhuollosta muotia kehonhuollon tapaan. Ajattelun haasteisiin on puututtava ennen ongelmatilanteita, sillä hoito on hankalampaa ja kalliimpaa jälkijunassa tilanteen ollessa jo päällä”, Jaakola valaisee.
Huolto on siis aina edullisempaa ja helpompaa kuin korjaaminen – ja oikeassa vireystilassa yksilö oppii joustavammin asioita.
”Valmiiksi ahdistunut mieli ei opi tai ota vastaan. Siksi on vaikuttavampaa harjoitella taitoja jo ennakkoon, jotta voi välttyä tilanteen kärjistymiseltä”, Niskala täydentää.
Malli, josta hyötyy moni
Sekä Niskala että Jaakola ovat työskennelleet pitkään sairaanhoitajina mielenterveystyön ja psykiatrian parissa. Perusterveydenhuollossa työskennellessään he huomasivat, että usein potilaiden ongelmat olivat hoitoon saapuessa jo pitkällä, mikä tiesi pitkää ja raskasta hoitoprosessia potilas kerrallaan.
Tällöin virisi ajatus, voisiko asioihin vaikuttaa jo ennaltaehkäisevästi ja laajasti. Näin syntyi Suomessa täysin uudenlainen malli mielentaitojen valmentamiseen.
”Suuntaamme koulutuksemme isommille ryhmille, jotta mahdollisimman moni voi hyötyä niistä samalla kertaa. Joko räätälöityjä koulutuksia työyhteisöille, webinaareja tai luentoja”, Niskala selittää.
Ryhmätyöskentelyssä asioista tulee kaksikon mukaan helpommin käsitettäviä. Ensinnäkin silloin voi huomata, ettei ole ajatustensa kanssa yksin, ja toisekseen vuorovaikutuksessa haasteet tulevat yksilötyöskentelyä paremmin esille, jolloin ne huomataan ja niitä päästään jumppaamaan.
Optimaalinen työyhteisön koulutustiheys on Niskalan ja Jaakolan mukaan 2–4 kertaa vuodessa, jotta kriittisimmät yhteisön mielenhaasteet voidaan tunnistaa. Tällöin koulutukset voidaan myös ajoittaa työssäjaksamisen kannalta haastaviksi tunnistettuihin hetkiin, kuten lomaltapaluusesonkiin ja marraskuun synkkyyteen.
”Säännöllisissä koulutuksissa on sekin etu, että niistä saa joka kerta napattua jotain omaan arkeensa. Ja jos ensimmäisellä kerralla jokin asia ei aivan auennut, tapahtuu oivallus jo seuraavalla kerralla, kun ajatus on koulutusten välillä muhinut. Ilmainen kartoituksemme on hyvä tapa selvittää, miten voisimme valmentaa sinun työyhteisöäsi”, Niskala ja Jaakola hymyilevät.