Vahingot tämän kevään tulvista Pohjois-Suomessa voisivat nousta jopa 25 miljoonaan euroon, jos niihin ei olisi ennalta varauduttu, kertoo Maa- ja metsätalousministeriö. Summa perustuu tulvariskien hallintatyössä tehtyihin arviointeihin.
Suomessa Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää valtakunnallista tulvatilannekuvaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen palvelu, joka toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
Tulvatilanteen seurannassa, ennakko- ja tulvatilannetoimenpiteistä päätettäessä käytetään hyödyksi esimerkiksi maastomittauksia sekä satelliitti- ja ilmakuvia.
– Keskeistä on, että havaintotiedot ja ennustemallit ovat ajantasaisia sekä luotettavia ja että sää- ja vesistöasiantuntijoiden yhteistyö sujuu saumattomasti, sanoo Tulvakeskuksen ylimeteorologi Kaisa Solin.
Näkyvää tulvantorjuntaa ja tulvasuojausta ovat esimerkiksi tulvapenkereiden korotukset, tulvapuomit ja hiekkasäkit sekä tulvavaara-alueilla olevien ihmisten varoittaminen.
Ennätyksellisen suuren lumenmäärän aiheuttama Pohjois-Suomen vaikea tulvatilanne antaa osviittaa siitä, minkälaiset tulvat ovat tulevaisuudessa mahdollisia yhä useammin.
Sademäärät kasvavat tulevaisuudessa koko Suomessa. Pohjoisessa ne tulevat lumena, mutta muualla Suomessa lisääntyvät rankoista vesisateista aiheutuvat hulevesitulvat tai pitkistä sateisista jaksoista aiheutuvat syys- ja talvitulvat.
– Alueelliset erot ovat suuria, mutta kokonaisuutena Suomen tulvariskien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuvan, jos tulvariskien hallinnan toimenpiteitä ei jatketa ja toteuteta suunnitellusti, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja.
Suomessa arvioidaan olevan 22 aluetta, joilla vesistöjen tai meriveden tulvimisesta aiheutuva tulvariski on suurin. Tällöin tulvista voi aiheutua vaaraa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle tai merkittäviä vahinkoja rakennuksille sekä terveyden-, vesi- sekä energiahuollon kaltaisille välttämättömyyspalveluille.