Olemme tottuneet luottamaan Suomen ulkopoliittiseen linjaan, joka ei vaihtele poliittisten voimasuhteiden muuttuessa. Tähän pysyvään ja pitkäaikaiseen linjaan kuuluu sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen osana ulkosuhteita.
Tulevan presidentin on syytä vahvistaa ja kirkastaa Suomen linjaa tasa-arvon edistäjänä. Uusia areenoja tasa-arvovaikuttamiselle ovat muun muassa Nato, ETYJ:n puheenjohtajakausi vuonna 2025 ja YK:n turvallisuusneuvosto, jonne Suomi on hakemassa kaudelle 2029–2030.
Tasa-arvoa vastustava liikehdintä on nousussa Euroopassa ja muualla maailmassa, mikä haastaa tasa-arvotyötä merkittävästi.
Ulkoministeriö tilasi vuonna 2022 selvityksen siitä, miten tasa-arvon edistäminen Suomen ulkopolitiikassa toteutuu. Selvitys osoittaa, että tyttöjen ja naisten oikeuksien sekä tasa-arvon edistäminen ovat vahvasti läsnä etenkin kehitys- ja ihmisoikeuspolitiikassa, mutta ne toteutuvat heikommin esimerkiksi kauppa- ja turvallisuuspolitiikassa. Jos tasa-arvoon suhtaudutaan itsestäänselvyytenä, systemaattiset toimet tasa-arvon edistämiseksi unohtuvat tai jäävät pintapuolisiksi.
Me allekirjoittaneet haluamme, että Suomi sitoutuu feministiseen ulkopolitiikkaan ja siten nykyistä vahvemmin tasa-arvon puolustamiseen. Feministisen ulkopolitiikan lähtökohta on, että ihmisoikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta. Se huomioi myös sen, että ulkopolitiikalla on sukupuolivaikutuksia.
The Ulkopolitistin vaalikoneessa vain kolme ehdokasta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että Suomen pitäisi sitoutua feministiseen ulkopolitiikkaan; enemmistö ehdokkaista ei osaa sanoa tai on täysin eri mieltä väittämän kanssa. Samaan aikaan esimerkiksi Saksa, Ranska ja Alankomaat ovat halunneet näyttää sitoutumistaan tasa-arvoon julistautumalla feministisen ulkopolitiikan maiksi.
Muuttuvassa maailmassa Suomen tulee lunastaa paikkansa tasa-arvon edistäjänä yhä uudestaan. Uuden presidentin on vastattava ponnekkaasti tähän haasteeseen. Suomi tarvitsee tasa-arvostrategian, joka kattaa ulkosuhteiden eri osa-alueet. Se on mahdollisuus vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa entistä tavoitteellisemmin ja ottaa askel kohti feminististä ulkopolitiikkaa.
Karoliina Tikka
toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Silla Kakkola
pääsihteeri, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS
Senni Martikainen
vaikuttamisen asiantuntija, Plan International Suomi