Mielenkiinnolla olen seurannut mediassa käytyä keskustelua kehitysvammaisten oikeudesta ja mahdollisuudesta työhön. Tässä keskustelussa vähäiselle huomiolle on jäänyt tuettu työ ja siihen liittyvä työvalmennus.
Kehitysvammaisten tuetun työn ensi askeleet otettiin 1990-luvun loppupuolella EU:n rahoittamassa Employment Horizon -projektissa, joka loi pohjaa suomalaiselle tuetun työn toimintamallille.
Suomessa on 30 000 työikäistä kehitysvammaista, joista 3 000 arvioidaan työllistyvän palkkatyöhön oikealla tuella. Vain 600 kehitysvammaista on palkkasuhteisessa työssä. Pikemminkin on haluttu pitäytyä tuetussa työtoiminnassa, vaikka monet kehitysvammaiset ovat perusopetuksen jälkeen kouluttautuneet ammatillisissa erityisoppilaitoksissa erilaisiin työtehtäviin.
Tuetun työn perusajatus on työllistää erityistä tukea tarvitseva henkilö palkkasuhteiseen työhön. Sen ideologisena lähtökohtana on kehitysvammaisen oikeus työhön ja yhteiskuntaan integroituminen.
Digitalisoituneilla työnarkkinoilla toisin kuin agraariyhteiskunnassa kehitysvammaisen henkilön on mahdotonta löytää palkkatyösuhteista työtä avoimilta työmarkkinoilta ilman ammattitaitoista työvalmentajaa.
Työvalmentaja etsii kehitysvammaisille soveltuvia työpaikkoja ja neuvottelee työnantajien kanssa. Hän valmentaa työhön motivoituneen ja kykenevän kehitysvammaisen hänelle soveltuvaan työpaikkaan ja tukee häntä työsuhteen alussa ja sen aikana. Hän tekee yhteistyötä työnantajan ja työpaikan henkilöstön kanssa.
Työvalmentajan tehtäviin kuuluu myös neuvoa palkan ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa sekä tehdä yhteistyötä lähiverkoston kanssa.
Vaikka tuetussa työtoiminnassa ja tuetussa työssä on yhtäläisyyksiä, on niiden välillä eroja. Tuettu työtoiminta perustuu sosiaalityöntekijän tekemään päätökseen. Tuetussa työtoiminnassa oleva henkilö saa työosuusrahaa, jonka verovapaa enimmäismäärä on 12 euroa/päivä ja sen tarkoitus on tukea osallisuutta ja kannustaa työtoimintaan. Työosuusraha maksetaan läsnäolopäiviltä, mutta ei lomilta tai sairauslomapäiviltä.
Tuettu työ on työsopimukseen perustuva palkkasuhteinen työ, johon kuuluu palkan lisäksi myös etuja, kuten esimerkiksi työterveyshuolto ja vuosilomat. Siihen kuuluu myös velvollisuuksia noudattaa työnantajan antamia ohjeita.
Tuettu työtoiminta eli avotyö kehitettiin Oulussa 1980-luvun lopussa. Se oli silloin innovatiivinen tapa järjestää kehitysvammaisille henkilöille työtä työkeskuksen ulkopuolelle normaaleille työpaikoille. Tuettu työtoiminta ja tuettu työ eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan parhaimmillaan tuettu työtoiminta on reitti palkkasuhteiseen työhön.
Väitöstutkimukseni mukaan tuettu työ edellyttää työkeskukselta laajaa toimintaympäristöä, verkostoitumista ja ulospäin suuntautuvaa työotetta. Syksyn aikana käyty keskustelu on vienyt eteenpäin kehitysvammaisten työllistymistä ja samalla luonut työkeskuksille kehittämistarpeita.
Maija Pelkonen
YTT, Oulun seudun kehitysvammaisten tuki ry:n hallituksen jäsen, Oulu