Koululaisten kestävyyskunto on heikentynyt huolestuttavasti, osoittavat viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille tehdyt valtakunnalliset Move-mittaukset.
“Koululaisten kestävyyskunto heikkenee, eikä käännettä parempaan näy. Tämä on ikään kuin epidemiologinen fakta”, totesi UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Lasten ja nuorten harrastamiseen on vaikuttanut voimakkaasti koronapandemia. Valtion liikuntaneuvoston julkaiseman raportin mukaan ero ohjatun liikunnan määrässä kahden vuoden takaiseen on jopa kymmeniä prosentteja. Lasten ja nuorten elämäntyylissä liikunta kilpailee netin viihdekulttuurin ja median tarjonnan kanssa, eikä monen arki sisällä fyysistä aktiivisuutta.
Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, että myös lasten ja nuorten terveystavoissa on paljon parantamista.
Arkirutiinit ja terveelliset elämäntavat luovat lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen perustan. Niihin sisältyy ravinto, uni, lepo, liikunta, muut harrastukset ja sosiaaliset suhteet.
Näitä voi miettiä yhdessä lapsen ja nuoren kanssa, sitä kuinka niitä parannetaan, pienin askelin ja muutoksin. Tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja ja toimintaa kieltojen sijaan.
Alla oleva tarkistuslista voi auttaa siihen. Se soveltuu muun muassa vanhemmille, päiväkoteihin, kouluterveydenhoitajille, opettajille sekä urheiluseurojen ohjaajille.
Siinä esitetyt perusasiat ovat alakoululaisten osalta vielä kohtuullisella mallilla maakunnassa. Muutos huonompaan tapahtuu kuitenkin jo peruskoulun alimmilla luokilla ja syvenee yläkouluikäisillä. Meidän aikuisten on havahduttava, kannustettava ja ohjattava lapsia ja nuoria liikunnallisen, terveellisen ja hyvän elämän polulle.
Liikuntaa vähintään tunti päivässä.