Pääkirjoitus

Trump teki kar­di­naa­li­vir­heen ja soimaa nyt syyt­tö­miä, mutta Eu­roo­pan on silti kyet­tä­vä pi­tä­mään yllä suh­tei­ta At­lan­tin yli

-
Kuva: JIM WATSON / AFP / Lehtikuva

Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin on kestänyt pian kolme viikkoa, eikä sotatoimille näy nopeaa loppua. Tiistain vastaisena yönä Israel tappoi Iranin tosiasialliseksi johtajaksi arvioidun Ali Larijanin, johon Iran vastasi ampumalla ohjuksia Israeliin. Keskiviikkoyönä surmavuorossa oli Iranin tiedusteluministeri.

Iran on menettänyt ison osan puolustuskyvystään mutta pystyy estämään strategisesti tärkeän Hormuzinsalmen öljynkuljetukset lähes täysin. Näin sodan vaikutukset leviävät ympäri maailmaa. Myös kriisin laajentumisen riski kasvaa.

Iranin vastaiskukyky on tullut yllätyksenä presidentti Donald Trumpille, vaikka hän kuvaakin Yhdysvaltojen sotatoimien tuloksia "ilmiömäisiksi". Trump on kuitenkin pulassa. Nyt hän purkaa raivoa eri suuntiin.

Syytökset ovat kohdistuneet myös Euroopan maihin, koska nämä eivät ole halunneet antaa Yhdysvalloille Hormuzinsalmen avaamisessa sotilaallista tukea. Nato-maita Trump kuvasi äskettäin liittolaisiksi lainausmerkeissä.

Trumpin raivoamiselle voisi täällä hymähdellä, ellei sillä olisi vaikutusta Euroopan turvallisuuteen. Trumpin mukaan Yhdysvallat muistaa Euroopan "järkyttävät" vastaukset pitkään. Hän myös uhkasi, että Natolla voi olla edessään "hyvin huono tulevaisuus".

Pitkäaikainen välirikko Yhdysvaltain kanssa olisi todellinen ongelma muun muassa siksi, että Yhdysvallat on Naton kantava voima. Myös Suomi nauttii turvatakuista, joiden viimeinen lukko on Yhdysvaltojen ydinasesateenvarjo.

Iso kysymys on, miten Euroopan tulisi nyt toimia. Ratkaisussa arvot ja realismi iskevät yhteen.

Epäluottamuksen synnyssä Trump voi katsoa peiliin. Hän on uhkaillut Tanskaa Grönlanti-kysymyksessä häikäilemättömästi, asettanut liittolaisille tulleja ja esimerkiksi vähätellyt Euroopan maiden tuen merkitystä Yhdysvaltojen Afganistanin-operaatiossa.

Tästä huolimatta Euroopan olisi löydettävä keinot, joilla pitää suhteita Atlantin yli edes jotenkuten yllä. Presidentti Alexander Stubb sanoi maanantaina uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että Trumpin viime päivien uhkaukset Eurooppaa ja Natoa kohtaan on syytä ottaa vakavasti.

Eurooppalaisen sotilaallisen tuen Hormuzinsalmessa Trump on loukkaantuneena torjunut. Mutta ehkä sovitteluavulle tai EU:n asiantuntija-avulle Hormuzin tilanteen rauhoittamiseksi olisi tilaa. Stubbin mielestä sovittelussa voisi olla mukana eurooppalaisten maiden ohella Intia. Ehkä Stubb itsekin voisi olla henkilö, johon Trump riittävästi luottaa.

Kaikkiaan edessä on vielä vajaan kolmen vuoden jakso, jolloin supervallan johtajan poukkoiluun ja kiukutteluun on vain pystyttävä reagoimaan niin, että vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Vaihtoehtoja ei ole.