Naton huippukokouksesta Hollannin Haagissa tuli keskiviikkona ulos puolustusliitto, jolla vastakin on merkitystä ja kykyä turvallisuuden takaajana. Puolustusliitto pystyi sopimaan jäsenmaita koskevasta velvoitteesta nostaa kunkin maan puolustusmenot viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Espanjan kohdalla tosin harjoitetaan ilmeisesti luovaa laskuoppia. Espanjalaisille on maantieteen takia työläämpää myydä ajatusta siitä, että Venäjän uhka vaatii raskaampaa varautumista myös heiltä.
Mikä Yhdysvaltain rooli liittoumassa tulevaisuudessa onkin, Eurooppa ei vastaisuudessa enää ole yhtä riippuvainen liittokunnan johtovaltion sotilasvoimasta kuin nyt. Näköpiirissä ei silti ole, että Naton eurooppalaiset jäsenet pystyisivät vielä lähivuosina lähellekään korvaamaan Yhdysvaltojen sotilaallista kyvykkyyttä.
Olennaista huippukokouksessa oli myös se, ettei presidentti Donald Trump enää Haagissa laukonut kommentteja, jotka murentavat sotilasliiton uskottavuutta. Hän saattoi sen sijaan kuitata henkilökohtaiseksi voitokseen viiden prosentin velvoitteen.
Vielä matkalla Hollantiin presidentti totesi Naton keskinäisiä turvatakuita koskevasta 5. artiklasta pahaenteisesti, että siitä on "monia tulkintoja". Keskiviikkona Trump kuvaili jo tyytyväisenä, että Natosta on tulossa vahva ja Yhdysvallat ja hän ovat täysin sen tukena.
Huippukokous paljasti silti sen surkuhupaisan tosiasian, että sotilasliiton toimintakyky on traagisella tavalla riippuvainen liittouman johtavan valtion päämiehen oikuista ja mielenliikkeistä.
Sotilasvoiman kasvattamisen ohella vähintään yhtä tärkeää Natossa näyttää olevan Donald Trumpin pitäminen hyvällä tuulella.
Asetelma on näkynyt Nato-maiden kannanotoissa Yhdysvaltojen Iran-pommituksiin, joita juuri kukaan eurooppalainen johtaja ei halunnut kyseenalaistaa. Imartelijapörssin kärkeen nousi jo kokouksen alla Naton pääsihteeri Mark Rutte, jonka ylistävä viesti Trumpille oli ennennäkemätöntä mielistelyä.
Mahdollisesti moni eurooppalainen johtaja saattoi silti olla Ruttelle salaa kiitollinen. Rutte hoiti kiusallisen urakan, joka voi olla Natolle hyödyllinen mutta jollaista kukaan itseään kunnioittava valtionjohtaja ei itse haluaisi hoitaa.
Mikä liehittelyn lopullinen teho on, selviää kuitenkin vasta tuonnempana. Trump on useaan kertaan osoittanut pehmenevänsä myös Kremlistä tulevien mielistelyjen edessä.
Trump kertoikin Haagissa käyneensä jälleen puhelinkeskustelun Putinin kanssa. Muutaman viikon takaisen "hullun" sijasta Trump luonnehti Putinia nyt "mukavaksi".
Ukrainan kannalta sanavalinta oli kavahduttava. Voi olla, että Trump ei myöskään salli mukavan miehen saavan niskaansa sitä Yhdysvaltain rajua pakotepakettia, joka on maan senaatissa jo pitkälle valmis ja jota Venäjällä ilmeisen tosissaan pelätään.