Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump käynnisti toisen presidentinkautensa maanantaina suorastaan messiaanisella palopuheella, jossa hän maalasi itsestään kuvan Jumalan valitsemana kansakunnan uuden kulta-ajan tuojana, arvioi retoriikan asiantuntija.
– Se, miten Trump kehysti itsensä lähes Jumalan valituksi yhdistettynä kultakauden tuloon, vaikutti tutulta. Rooman keisari Augustushan julisti kultakauden, ja Augustushan esitti itsensä jumalallisena olentona, sanoo puhetaidon kouluttaja ja kirjailija Juhana Torkki.
Ajanlaskun alun tienoilla vallassa ollut Augustus oli Rooman ensimmäinen keisari, joka aloitti Rooman keisariajan ja julisti maailmaan "roomalaisen rauhan" (Pax Romana). Myös Trump sanoi puheessaan tuovansa rauhaa maailmaan.
Itsevaltiaiden retoriikkaa
Sekä Trumpin uudessa että kahdeksan vuoden takaisessa virkaanastujaispuheessa kuultiin Torkin mukaan myös populistista, korruptoituneeksi väitetyn eliitin vastaista retoriikkaa. Sellainen oli ominaista Julius Caesarille, joka niin ikään luetaan yhdeksi Rooman tasavallan arkunkantajista.
– Hänhän naulasi sen viimeisen naulan tasavallan arkkuun. -- Traaginen puoli on se, että Caesar ja Augustus rakensivat Roomaan itsevallan ja autoritaarisen vallan tällä retoriikalla.
Torkin mukaan moni itsevaltias kautta historian on ratsastanut retoriikalla, jonka mukaan he ovat kansan asialla ja eliittiä vastaan.
Trumpin virkaanastujaispuhe oli puhdas kampanjapuhe, arvioi puolestaan tutkija ja Yhdysvaltain asiantuntija, SDP:n kansanedustaja Jani Kokko. Virkaanastujaispuheen perinteisiä elementtejä oli hänen mukaansa hyvin vaikea löytää.
– Jos ajatellaan, että perinteisesti virkaanastujaispuheessa pitäisi olla jatkuvuuden ja yhtenäisyyden osoittamista, ja että niitä poliittisia linjauksia ei käydä läpi yksityiskohtaisesti, vaan lähinnä teemoina. Tässä lähestulkoon kaikki sellaiset unohdettiin, Kokko sanoo STT:lle.
Poikkeuksellisen pitkä puhe
Kokon mukaan erityisen poikkeuksellista oli maininta kesän salamurhayrityksestä ja näkemys siitä, että Jumala pelasti hänet tehdäkseen Amerikasta jälleen suuren.
– Tämä yllätti jopa minut. Oletin, että hän saattaa jotain salamurhayrityksestä sanoa, mutta että näin suuresti, että hän asettaa itsensä Jumalan valitsemaksi johtamaan kansakuntaa. Tämä on aika poikkeuksellista jopa Yhdysvaltain uskonnollispoliittisessa ilmapiirissä. Kukaan ei ole eläessään asettanut itseään tällaiseen asemaan, Kokko sanoo.
Esimerkkinä Kokko mainitsee 1980-luvulla hallinneen republikaanipresidentti Ronald Reaganin, joka ei salamurhayrityksen kohteeksi jouduttuaan puhunut tällaista, vaikka oli Trumpia uskonnollisempi ihminen.
– Minulle tuli ensimmäisenä mieleen tästä eräs eurooppalainen johtaja, joka suursodan viimeisinä päivinä joutui murhayrityksen kohteeksi ja katsoi, että kaitselmus on pelastanut hänet, Kokko sanoo.
Kokon mukaan noin puoli tuntia kestänyt puhe oli myös poikkeuksellisen pitkä. Verrattavaa edellisiin virkaanastujaispuheisiin ei paljoa löytynyt. Kokko muistaa, että vuonna 2009 demokraattipresidentti Barack Obama luetteli paljon kansakunnan ongelmia, mutta Trump teki tämän huomattavasti kärjekkäämmin.
– Hän suoraan syyllisti nykyistä hallintoa, joka ei pysty suojelemaan ketään eikä mitään.
