Asunto Oy Oulun Asemantorni II. 29YIT koti. Suunnittelu Arkkitehtitoimisto Arkdesign Oy. Asunto B116, 2h+kt, 49,5m2. 29Mh. 66 930€ (vh. 223 100€)
Megaluokan maisemamullistus rautatieaseman nurkilla on päässyt jo täyteen vauhtiin, sillä ensimmäinen paljon puhetta useammallakin vuosikymmenellä aiheuttaneen matkakeskuksen kolmesta kahdentoista kerroksen korkeuteen kurottavasta tornitalosta on jo valmistunut.
Toinen, As Oy Oulun Asemantorni II, on parasta aikaa rakenteilla ja odottaa muuttajia ensi vuoden tammikuussa.
Eroa ensimmäiseen torniin on vain marginaalisesti: ulkonäkö on pääpiirteittäin yhtenäinen, mutta asuntojakaumaan on tällä kertaa mahtunut mukaan myös muutama kolmio vuokrakasarmimaisuutta tasapainottamaan, kun ensimmäisessä tornissa tarjolla oli vain yksiöitä ja kaksioita. Pienet asunnot dominoivat silti, sillä talon 120 asunnosta jo pelkkiä yksiöitä on 66.
Monet Suomen suurimmista opiskelijakaupungeista on muutamien viime vuosien aikana kyllästetty nimenomaan näillä pienillä asunnoilla, eikä tahti voi säilyä ikuisesti.
Keskeisen sijaintinsa puolesta tämä kohde tosin kiinnostanee asuntosijoittajien ohella myös huoneistomajoituspalveluita tarjoavia yrityksiä.
Näissä torneissa poikkeuksena aiempiin paikallisiin korkean rakentamisen hankkeisiin on se, että myös ylimmissä kerroksissa on pieniä asuntoja ja että ne ovat avoimesti kaikkien saatavilla.
Tavallista on ollut, että pari ylintä kerrosta korkeimmista torneista on käsittänyt lähinnä suuria asuntoja, jotka on myyty kaikessa hiljaisuudessa jo kauan ennen ennakkomarkkinointia.
Maksimaalisen voiton tavoittelu voi johtaa kuitenkin eriskummallisiin pohjaratkaisuihin, joista yksi nähdään tämän talon ylimmässä kerroksessa. Tässä tapauksessa sitä on edesauttanut julkisivun keventämistavoite.
Kaksion B116 49,5-neliöinen peruspohja on, kuten talon asunnot pääpiirteittäin muutenkin, sinänsä oikein toimiva ja laadukas, nykyaikainenkin.
Hukkatilaa on tuskin lainkaan ja makuuhuoneeseen on kokonsa ja muotonsa puolesta mahdollista sijoittaa myös työpiste.
Silmiinpistävänä erikoisuutena on kuitenkin eteisen toiselle puolelle jäävä valtavan kokoinen ylimääräinen parveke, joka on kooltaan peräti noin puolet asunnon pinta-alasta.
Se on kuin erillinen kesähuone, joka mahdollistaa esimerkiksi viherhuonetyyppisesti parvekeviljelyn tavallista suuremmassa mittakaavassa, mutta vaikuttaa silti kokonaisuutta tarkastellessa varsin irralliselta lisältä.
Vaikka kesäaika tarjoaa kekseliäälle mahdollisuuksia rajattomasti, talviaikaan näin suuren parvekealan järjellinen hyödyntäminen on kuitenkin hankalaa.
Parhaiten tällaisen ylimääräisen tilan pystyisi kuitenkin hyödyntämään taloyhtiön asukkaiden yhteisen, maksimissaan yhden kaksion verran pinta-alaa vievän sauna- ja kerhotilan yhteydessä. Menneen talven lumia, sanotaan.
Kuitenkin monissa taloyhtiöissä, joissa tällainen tasokas kattoterassisauna komeilla näköaloilla on, se on myös aktiivisessa käytössä. Tässä yhtiössä tilausta voisi olla, sillä vain kolmioissa ja muutamissa kaksioissa on huoneistokohtainen sauna ja talosauna loistaa poissaolollaan.