Törmäpääskystä ei päivääkään – tai ainakaan montaa päivää siihen, että kevätmuuttajien pääjoukon saavuttua jollain kaupungin kolkalla havaitaan pääskyjen kaivavan pesäkolojaan rakennustyömaan hiekkakasaan.
Ilmiö kertoo paitsi törmäpääskyn pelottomuudesta, myös lajin luontaisten elinympäristöjen katoamisesta.
– Varsinkin Oulusta etelään pesimäympäristöjen väheneminen on törmäpääskyn voimakkaan taantuman olennainen syy, ylitarkastaja Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta kertoo.
Esimerkiksi soranottoalueiden maisemointi on Pessan mukaan vähentänyt sopivia pesäpaikkoja. Luonnonympäristöissä törmäpääsky pesii joentörmissä ja pohjoisessa Suomessa tällaisia paikkoja vielä riittää.
Lintuatlastutkimuksen mukaan vielä 1950-luvulla Suomen törmäpääskykannan parimäärän on esitetty olleen noin 200 000, mutta 1980-luvun lopulla suuntaa-antava arvio pesimäkannasta oli enää 50 000–100 000 paria.
Tuorein kannanarvio vuosilta 2013–2018 oli vain 16 000–22 000 paria. Vuoden 2019 uhanalaisarvioinnissa laji luokiteltiin jo erittäin uhanalaiseksi.
Taantumaan on vaikuttanut myös kuolleisuus talvehtimisalueilla.