Siikajoella sijaitsevaa Törmälän talon vanhinta osaa on asuttu jo 1700-luvulta lähtien. Tulot on saatu karjanhoidosta, maanviljelystä, kalastuksesta ja metsästä 1980-luvulle saakka. Kymmenen vuotta sitten navetasta vietiin lehmät ja siitä lähtien Toini ja Martti Törmälä ovat saaneet elantonsa maatilamatkailusta. Päivät täyttyvät juhlien järjestämisestä ja tilalla yöpyvien matkailijoiden palvelemisesta.
"Heinäkuussa tuli 19 vuotta täyteen tätä työtä. Kesäkautena meillä on jokaisena viikonloppuna perhejuhlia ja lokakuussa alkavat pikkujoulut", Toini Törmälä kertoo.
Pikkujoulukauden päättyessä hänestä joskus tuntuu, että lanttulaatikkokiintiö on täynnä. Vieraita tilalle otetaan aina paitsi jouluna, joka rauhoitetaan omalle perheelle. Siihen kuuluvat kirkossakäynnit ja kodin sisustaminen vanhoilla villalankamatoilla ja muilla tekstiileillä. Anopilta perinnöksi jääneet herkutkin tehdään joka vuosi samojen vanhojen reseptien mukaan hernetuuvinkiakaan unohtamatta.
Koko toiminta sai alkunsa, kun kunnan elinkeinolautakunnassa oli tuolloin sitä ennen ideoita ja hoksattu, että Törmäläänhän sopisi maatilamatkailu. Idea jäi itämään Toinille ja hän haki Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen yhdeksän kuukautta kestävälle yrittäjäkurssille. Sieltä sai hyvät eväät yrittäjyydelle. Jokaiselle opiskelijalle nimettiin myös kummi. "Minä sain silloisen Siikajoen kunnanjohtajan, joka oli entuudestaan tuttu. Hän toimi alkuun takatuupparina, jos usko uuden aloittamiseen itseltä meinasi hiipua."
Kurssin loputtua vuonna 1987 tuli voimaan myös uusi laki, jonka ansiosta oli mahdollista saada tukea maatilan sivuelinkeinoille. Mitään suureellista aloitusta pariskunta ei tehnyt, vaan isäntä rakensi itse majoitustiloja. Ulkopuolista apua rakentamiseen ei juuri käytetty. "Suunnitteluapua olemme kuitenkin käyttäneet. Ammatti-ihminen osaa heti katsoa, miten tilaa voi hyödyntää."
Pihapiirin mökkejä on nimetty viljojen mukaan; ruis, ohra, vehnä, kaura. Viimeisin Martti Törmälän rakennuskohde on saunatupa. Sisällä on käytetty 1900-luvun alusta olevia hirsiä. Sauna lämpiää Aito-kiukaan kaltaisella varaavalla kiukaalla, jonka on valmistanut piehinkiläinen seppä. Seuraavaksi on vuorossa viipaletalot leirikoululaisille ja rippikoululeireille, jolloin nuoret saavat olla paremmin keskenään.
Ensimmäiset yöpyvät vieraat oli saksalainen perhe, jonka tytär tuli Siikajoelle tapaamaan kirjeenvaihtokaveriaan. Heidän piti viipyä tilalla kolme vuorokautta, mutta se pitkittyikin peräti 22 vuorokaudeksi.
"Pienin askelin olemme menneet eteenpäin. Kymmenen vuotta sitten oli merkkejä, että leipä irtoaisi tästäkin hommasta", Toini Törmälä muistelee.
Yksi Törmälän menestymisen salaisuus on varmaankin siinä, ettei sinne tarvitse tehdä välttämättä ennakkoon varausta. Siellä voi myös valita kokkaako mökeissä itse vai valitseeko puolihoidon.
Kaikki ruoat tilalla tehdään itse, mutta ulkopuolista apua käytetään tarpeen mukaan. Esimerkiksi Pattijoelta tulevat kakut hääjuhliin. Muutenkin Törmälät ovat havainneet järkeväksi verkostumisen. Esimerkiksi ohjelmapalvelut ostetaan aina sieltä, mistä löytyy parhaat osaajat. Törmälän pihapiirissä on hevostalli, joka on erikoistunut maastoratsastukseen. Kalastamaankin pääsee tai seuraamaan nahkiaispyyntiä ja myöhemmin syksyllä voi seurata myös siian lippoamista.
Lähellä on golf-kenttä, joka houkuttelee golfin harrastajia. "Meillä kävi vasta golfaaja, joka oli vieraillut ensin Euroopan kentillä ja nyt halusi tutustua Suomen kenttiin", Toini Törmälä kertoo.
Ulkomaalaiset ovat hämmästelleet, että lähellä sijaitseviin metsiin saa mennä poimimaan marjoja. "Heille piti hankkia rasioita, että saivat marjoja mukaansakin", Martti Törmälä lisää.
Italialainen vieras puolestaan ei ollut lopettanut runsaan puunkäytön ihmettelemistä. Muutama viikko sitten tilalla järjesti saksalainen pariskunta Margot ja Dieter Lehmann yhteisen 70-vuotisjuhlansa. Heillä oli jo 13 matka Suomeen. He ihmettelivät, suomalaista tapaa kun kaikki vieraat tulivat Oulusta omilla autoillaan. Saksassa sellainen joukko olisi tilannut yhteisen bussin, jolla olisi kuljettu.
"Monelle pelkästään avomeren näkeminen on elämys. Lintubongareilla on omat juttunsa. Ei aina voi tietää, mitä vieraat hakevat. Tänä kesänä hankittu kanootti on ollut vain muutaman kerran käytössä, vaikka Siikajoki on vieressä", Toini Törmälä on huomannut.
"Meille tämä on elämäntapa. Kun koti ja työpaikka on samassa, työtä saa tehdä omaan tahtiin ja sitä saa tehdä niin paljon kuin haluaa. Olemme samalla ihmisten ilossa ja surussa mukana", vakuuttavat Toini ja Martti Törmälä.
