Toi­nen­kin mylly asu­te­taan Top­pi­las­sa – ”loft­mai­suu­den” ydin löytyy lä­pi­ta­lon kak­sios­ta

Kohdetta on suunniteltu museoviraston kanssa, mutta myös vapauksia on otettu. Julkisivuja koristavat uudet parvekkeet, joissa on käytetty siilo-osasta tuttuja värillisiä lasituksia.

-
Kuva: Rave Rakennus Oy

As Oy Oulun Tervahovin Mylly, Siilotie 25. Rave Rakennus Oy. Suunnittelu Pave Arkkitehdit Oy. Asunto B29, 2h+kt+s, 53 neliötä. Vh. 215 500 euroa.

Oulun ”Tervahovin” toiminta loppui 1900-luvun alussa. SOK rakennutti teollisuuskäyttöön otetulle alueelle 1920-luvulla myllyrakennuksen siiloineen, jota täydennettiin suuremmilla pyöreillä siiloilla myöhemmin.

Myllytoiminnan loputtua tarkoituksena oli muuttaa maisemallisesti tärkeä kokonaisuus asuinkäyttöön. Rakennusten kunto ei tätä kuitenkaan sallinut. Näin ollen vuonna 2014 paikalle valmistui uudisrakennus, joka vastaa hahmoltaan siiloja.

Pyöreistä siiloista on jäljellä vain ulkomuoto, kun taas alkuperäisen, katedraalimaisen korkean ja ka­pean siilorakennuksen alkuperäisiä ulkoseiniä voitiin hyödyntää. Silloisen rakentajan konkurssin myötä itse myllyn osa jäi kuitenkin vaille korjausta. 

Sittemmin vettä on Oulujoessa virrannut jo sen verran, että myllyrakennuksen suhteenkin on uusi rakentaja ryhtynyt toimeen. Myös myllyn kohtalona on pelkän hahmon säästäminen ja 1920-luvun klassististen aiheiden toistaminen nykyajan menetelmin.

Kohdetta on suunniteltu museoviraston kanssa, mutta myös vapauksia on otettu, joskaan ei yhtä reippaasti kuin Toppilan Höyrymyllyssä. Julkisivuja koristavat uudet parvekkeet, joissa on käytetty siilo-osasta tuttuja värillisiä lasituksia.

Vaikka suojelun kautta merkkirakennuksen hahmo säilyykin maisemassa, tavallaan on sääli, että Suomessa teollisuusrakennuksen muuntaminen asuinkäyttöön säilyttäen vanhoja rakenteita, etenkin asunnon sisällä, tuntuu olevan mahdollista pelkissä romanttisissa kuvitelmissa.

-
Kuva: Rave Rakennus Oy

Rakennushistorian alle kätkeytyy kuitenkin myös mielenkiintoista uutta toiminnallista ajattelua. Myllyn kolme ylintä kerrosta on varattu asunnoille, yhteensä 63 yksiölle, kaksiolle ja kolmiolle. Kahteen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu vanhusten palvelutalo, josta myös talon muut asukkaat voivat ostaa palveluita.

Sisätiloissa rakennuksen historiaa henkivää tunnelmaa on luotu pääasiassa materiaalivalinnoilla, jotka ovat rouheampia kuin normaalin uudisrakennuksen. Asuntopohjien tasolla loft-henkeä on pyritty luomaan väliseiniä ja -ovia karsimalla.

Tässä mielessä onnistunein on B-rapun päädyssä oleva läpitalon kaksio. Asunto toistuu kerroksittain samanlaisena, lukuun ottamatta ylintä kerrosta, jossa ikkunat ovat pienempiä ja korkeammalla kuin muissa kerroksissa.

Todellista ullakkohuoneiston tunnelmaa vielä korostaisi, jos rakennuksen harjakattomuoto heijastuisi myös sisäkaton muotoon, mutta ainakaan markkinointimateriaalien perusteella näin ei valitettavasti ole.

Asunnon pohjamuoto on varsin pitkä ja kapea, mutta koska sisään tullaan keskeltä, on pohja todella toimiva ja tehokas, ja siten myös hyvin kalustettavissa. Oleskelutiloista pääsee lounaaseen suuntautuvalle parvekkeelle, josta on kauniit näkymät Toppilansalmen yli.

Ulkoseinältä toiselle ulottuva asunto on miellyttävä tilasarja, jota ei katkaista väliovilla. Ainoastaan saunalliseen pesuhuoneeseen on ovi, makuuhuone on märkätilojen ja kaapistojen rajaama tila.

Juuri tässä on huoneiston suurin ansio, sekä ”loftmaisuuden” ydin. Kohtuullisen suurena asuntona se on silti yhtenäistä tilaa.