Kiinteistö Oy Tetra, Pakkahuoneenkatu 28, Oulun keskusta
Arkkitehtitoimisto Rauno Ruonansuu, Räätälitalo Oy
Esiteltävä asunto: 2h+k+s, 79,0m2.
Velaton hinta 258 000m2.
Huoneisto on vapaana.
Keskustan tiivistämistä on Oulussa viritteillä melkeinpä joka toisessa ydinkeskustan korttelissa. Suunnitteilla on paitsi liiketilaa, myös asuntoja. Ja mikäpä ettei, asuntojen rakentaminen valmiin infrastruktuurin, liikenneyhteyksien, palveluiden ja paheiden ääreen on varsin järkevää.
Pienenä pisarana keskustarenessanssin aallonharjalla ratsastaa myös Kiinteistö Oy Tetra. Vanhastaan pelkkiä toimisto- ja liiketiloja sisältäneen talokuution katolle on rakennettu käytännössä kokonaan uusi kerros neljälle asuinhuoneistolle.
Katukuvassa uudet asunnot paljastaa ainoastaan niille johtava luhtikäytävä. Eikä asukkaiden menemisiä ja tekemisiä kovin moni muutenkaan huomaa, kun koko muu talo tyhjenee työpäivän jälkeen.
Pysäköintipaikat vuokrataan kuukausimaksulla joko kellarista tai pihalta. Jos autoa siis ei keskusta-asujalla ole, ei autopaikasta tarvitse maksaakaan.
Asuntoihin kuljetaan lämpimästä porrashuoneesta ensin ulos luhtikäytävälle. Luhti suuntautuu koilliseen, asuntojen parvekkeet puolestaan sisäpihalle, auringonpaisteen kannalta ihanteelliseen lounaaseen.
Vapaita asuntoja on tarjolla kahta mallia. Kaksion ja kolmion hintalappu on sama, neliöissä eroa on kaksi, kaksion eduksi.
Seitsemänkymmenenyhdeksän neliön kaksiossa onkin loft-maista väljyyttä ja varusteissa yksilöllisen rakentamisen tasoa. Kodinkoneet ovat integroituja ja rosteria, keittiökaapeissa on vetimien sijasta vetourat.
Makuuhuoneen yhteydessä on vaatehuone ja lisäksi minialkovi paikkana työpöydälle tai lastensängylle.
Pieni kodinhoitohuone kylpyhuoneen yhteydessä toimii samalla pukeutumistilana, ja myös erillinen wc sopii tasokkuusajatteluun. Ikkunallisia ovat sekä sauna että jopa wc.
Olohuoneen ikkuna ulottuu lattiaan asti ja on puolittain leveä liukuovi parvekkeelle. Kesällä olohuoneen voi siis avata reilusti terassin jatkeeksi. Suuren ikkunan sisäpuolella on takkavaraus, johon tarjotaan pyörivää takkaa josta tulen näkisi halutessaan ulkoa parvekkeeltakin.
Luhtitalotyypin ikuisuuskysymyksenä pohditaan ikkunoita luhdilla, siis naapurin katsetta oman kodin yksityisyydessä. Suomessa aika usein luhdille suunnataan märkätilojen muodostama puskurivyöhyke, ja niin tässäkin. Myös keittiön ikkunat ovat silmää korkeammalla. Ollaan siis naapureiden katseilta piilossa muttei toisaalta nähdä itsekään ulos.
Tavallista leveämmässä I-keittiössä on työtasoa reilun mittaisesti, myös ikkunan alla. Leveys ajaa kuitenkin lieden ja vesipisteen vähän turhan kauaksi toisistaan.
Ruokapöytä tuntuu hakevan hieman paikkaansa, varsinkin kun eteisen runsasta kaappirivistöä on jatkettu olohuoneenkin puolelle. Kalustettavuuden ongelmat korostuvat kolmiossa, josta löytyy vähänlaisesti ehjää seinää olohuoneesta ja jonka keittiössä ruokapöydälle varattu tila on ahdas.
Varsinkin kaksion oleskelutiloissa on kuitenkin väljyyttä sen verran reilusti, että kalusteet löytänevät pohdinnan jälkeen paikkansa.
Kohteen taivaita tavoitteleva korkeusasema on nostanut myös rimaa perustasosta reilusti ylöspäin. Pienestä suomalaiskansallisesta arkailusta ei kuitenkaan ole aivan täysin luovuttu. Esimerkiksi saunatiloissa on ikkunallisuudesta ja pöntöttömyydestä huolimatta arkisuutta.
Persoonallisia, kaupunkikuvaa raikastavia ullakkohuoneistoja mahtuisi kuitenkin kaupunkiin lisääkin.
Riikka Kuittinen