Kansanedustaja Pekka Aittakumpu oli käynyt Itäkeskuksessa. Hän oli järkyttynyt nähdessään paljon suomalaisista ihonväriltään tai pukeutumiseltaan poikkeavia ihmisiä. Hän oli tästä erilaisuudesta ilmeisesti päätellyt, että nuo ihmiset ovat jotenkin pahoja, tuovat Suomeen demokratian tilalle sharia-lain, hajottavat kirkot ja rakentavat ”minareetteja” tilalle.
Vieraskammo on ollut minullekin tuttu asia. Kasvoin tiukassa vanhoillislestadiolaisessa ympäristössä. Lähempi tutustuminen saati ystävystyminen uskottomien perheiden lasten kanssa oli ankarasti kielletty, samoin myöhemmällä iällä harrastustoiminnat tai muu työn ulkopuolinen yhteydenpito ei-uskovaisten kanssa.
Seuroissa kävi selville, että nämä uskottomat olivat myyneet sielunsa paholaiselle. He elivät rietasta, synnin täyttämää elämää, josta rangaistus oli ikuinen kärventyminen Helvetin tulimeressä. Uskottomien ihmisten lähellekin fyysisesti joutuminen toi lapsena ja nuorena pelon ja kammoksunnan väristykset, ikään kuin tuo synti tarttuisi.
Kun sitten kivuliaan prosessin kautta vapauduin näistä tiukan uskonnon kahleista, oli hämmästys suurta ja toistuvaa. Nämä Helvettiin menijät olivatkin aivan tavallisia, inhimillisiä ihmisiä. Paholaista ei näkynyt missään.
Olen sittemmin perheineni saanut asua ulkomailla tutustuen erilaisiin kulttuureihin ja ihmisiin. Lapset saivat USA:ssa käydä monikulttuurista koulua. Heille löytyi hyviä ystäviä hyvin eri näköisistä ja värisistä lapsista. Tämä on yksi suurimmista asioista, joka lapsilleni on jäänyt perinnöksi. He eivät määrittele ihmisiä ulkonäön tai taustan perusteella. Heistä on tullut humaaneja maailmankansalaisia.
Mielestäni paras tapa vähentää omia ennakkoluuloja ja vieraskammoa on tutustua, ehkä ystävystyäkin eri taustoista tulleisiin ihmisiin.
Tätä suosittelen myös kansanedustaja Aittakummulle, jos hänen uskontonsa sen sallii; etenkin kun hän on valtaa käyttävässä asemassa.
”Pahoja” ihmisiä on niin meissä suomalaisissa kuin maahanmuuttajissakin. Pahoja asioita tekeviä ihmisiä näin ja koin myös aikoinaan lestadiolaisissa. Heitä on kuitenkin aina pieni vähemmistö. Kaikkien vieraaseen ihmisryhmään kuuluvien määritteleminen pahaksi on rasismia, ei todellisuutta.
Kari U. Kataja
Helsinki