Tilastokeskuksen mukaan peräti 75 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että Suomen taloustilanne on tällä hetkellä huonompi kuin vuosi sitten, ja vain 7 prosenttia näki sen parempana.
Kuluttajista jopa 28 prosenttia arvioi, että heidän oman taloutensa tila on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Vain 22 prosenttia kuluttajista piti omaa talouttaan heinäkuussa viimevuotista vahvempana.
– Yleensä kuluttajilla Suomessa on hyvin vakaa usko omaan talouteensa ja sen myönteiseen kehitykseen jatkossakin, joten kuluttajien näkemys omasta taloudestaan on tällä hetkellä hyvin pessimistinen.
– Koronapandemialla oli selviä työllisyysvaikutuksia. Venäjän hyökkäys vaikutti inflaation ja lainakorkojen nousuun. Inflaation osalta näkyvintä on tietysti ollut sähkön, polttoaineiden ja joidenkin elintarvikkeiden raju kallistuminen, millä on suoria vaikutuksia kuluttajien talouteen. Silti edelleen omaa rahatilannetta pidetään melko hyvänä eikä työttömyyden uhkaa koeta, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalo.
Yli puolet eli 58 prosenttia kuluttajista arvioi maamme talouden huononevan. Heinäkuussa vain 13 prosenttia kuluttajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana.
Oman taloutensa kohentumiseen luotti heinäkuussa 22 prosenttia kuluttajista, mutta jo selvästi useampi eli 31 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa.
– Normaaliaikana, vielä viime talvenakin, oman talouden kohentumiseen on luottanut lähes 30 prosenttia kuluttajista ja heikkenemistä yleensä pelännyt vain noin joka kymmenes. Nyt eletään poikkeuksellisia heikon taloususkon ja varovaisuuden aikoja, Kangassalo kertoo.
Huono ajankohta tavaroiden ostamiselle
Heinäkuuta pidettiin jokseenkin huonoimpana aikana koskaan ostaa kestotavaroita. Kuluttajista vain 14 prosentin mielestä ajankohta oli otollinen hankinnoille.
Kuluttajilla oli heinäkuussa hyvin vähän aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan seuraavan vuoden aikana. Ostoaikeet vähenivät kesäkuuhun ja selvemmin vuodentakaiseen verrattuna. Heinäkuussa kuluttajista 44 prosenttia aikoi vähentää ja 10 prosenttia aikoi lisätä rahankäyttöä kestokulutukseen seuraavan vuoden aikana.
– Koronakriisi vähensi muun muassa kuluttamista, matkailua, ulkona syömistä pari vuotta sitten. Taustalla vaikuttivat erilaiset sulkutoimet ja lomautukset, joillakin jopa pysyvämpi työttömyys.
– Venäjän hyökkäys ei vielä keväällä juuri kolauttanut työllisyyttä eikä kulutusta, mutta omaan talouteen suoraan vaikuttava epävarmuuden tunnelma sekä hintojen ja korkojen kiihtyvä nousu näyttää nyt tehneen kuluttamisesta epäsuosittua, Kangassalo mainitsee.
Auton ostoa seuraavan vuoden aikana harkittiin heinäkuussa vähemmän kuin keskimäärin pitkällä ajalla. Sama pätee asunnon osto- tai rakentamisaikeisiin vuoden sisällä.
Asunnon peruskorjausta koskevat suunnitelmat vähenivät nekin heinäkuussa keskimääräiselle tasolle. Asunnon ostoa harkitsi enää vain 12 prosenttia kuluttajista. Kuluttajista 18 prosenttia suunnitteli käyttävänsä rahaa kodin peruskorjaamiseen seuraavan vuoden aikana.
Kuluttajat uskovat inflaation nousevan edelleen
Heinäkuussa kuluttajien arvio kyselyhetken inflaatiosta nousi mittaushistorian korkeimmaksi. Sen sijaan odotus inflaatiosta vuoden kuluttua laski hieman kesäkuun ennätyslukemasta.
Kuluttajat arvioivat heinäkuussa, että kuluttajahinnat ovat nousseet 7,1 prosenttia viime vuoden heinäkuusta ja nousevat 6,1 prosenttia seuraavan vuoden aikana.
– Ihmiset ovat huomanneet varsinkin sähkön, bensan ja ruuan hintojen nousun. Elämisestä on aiempaan verrattuna tullut todella kallista etenkin omakotitalossa asuvalle ja paljon autoilevalle taloudelle.
– Tulevaa inflaatiota koskevien arvioiden nousu pysähtyi heinäkuussa – ehkäpä kuluttajat jo ennakoivat, että hintojen nousuvauhti alkaisi hieman helpottaa, sanoo Kangassalo kuluttajien luottamuksen tuloksista.
Kuluttajista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että hinnat ovat nousseet vuodessa paljon tai melko paljon, ja 69 prosenttia odotti hintojen nousevan vähintään samaa vauhtia myös tulevina kuukausina.