Villa Koskipuisto eheyttää katutilaa täyttäen talorivistön aukkopaikan Tuiran Koskitiellä. Uudisrakentamisen yhteydessä säilytetään ilahduttavasti myös kaupungin rakennuskannan ajallista kerrostuneisuutta.
Kortteliin peruskorjatusta entisen Osuuskaupan kiinteistöstä on löydetty pihapiirin tunnelma sekä uuden rivitalon materiaalit, harjakorkeus ja kattokallistus. Nykyisin 1920-luvun naapuritalossa toimii peruskorjauksesta ja uudisosan suunnittelusta vastannut arkkitehtitoimisto.
Pienen rivitaloyhtiön sijainti keskustan kupeessa on erinomainen. Tuiran kaikki palvelut kaupoista kouluihin ovat aidosti kävelyetäisyydellä, ja Oulujoen varren lenkkipolut alkavat heti kotiovelta.
Myös julkisen liikenteen yhteyksien kannalta sijainti lienee Oulun parhaimpia. Joki pilkahtelee puiden lomasta kesäisin, ja lehtien varistessa näkymää avautuu enemmänkin.
Kohteen neljä asuntoa muodostavat persoonallisesti rivitalon ilman omia, erilleen rajattuja pihoja. Raksilan puutalojen tyyliin asuntoihin on omat sisäänkäynnit yhteiseltä sisäpihalta. Lisäksi huoneistoihin kuuluu nykytottumusten mukaiset suuret parvekkeet jokimaiseman - etelän puolella kahdessa kerroksessa.
Esimerkiksi näin voidaan toteuttaa aluesuunnittelijoita paljon puhuttanutta mutta vähän toteutettua tiivistä ja matalaa asuntorakentamista. Sanapari vertautuu vaihtoehdoksi harvaan ja korkeaan, siis esimerkiksi torneihin joilla Tuiraakin on rakennettu.
Yhdessä Koskitien rannan puolen ketjutalojen kanssa muodostuu nyt pieni tiiviin ja matalan mallialue, ja vieläpä tarpeeksi lähelle keskustaa. Usein Oulussa kun tiiviin ja matalan kokeilut ovat päätyneet alueille, joilla halutaankin jo asua harvassa ja matalassa.
Pihan puolelle jäävä viheralue on pienehkö, ja puntaroitsijan kohdekäynnin aikaan pihatyöt olivat vielä kesken. Asemapiirros lupailee kuitenkin vehreytystä ja leikkialuetta. Lisäksi asuntoihin noustaan suurehkon puuterassin kautta, jolle omaa reviiriä mahtuu merkitsemään esimerkiksi istutusastioin ja terassikalustein.
Melko suuren osan pihasta vievät kahden auton tallit, joita on joka asunnolle. Näin keskeisesti sijaitsevan huoneiston kahden autotallipaikan tarpeellisuutta voi miettiä, mutta kyllähän autotalleille yleensä käyttöä löytyy vaikka nikkarointi- ja säilytystilana.
Pohjaratkaisu jakaa asunnon varsin perinteisesti oleskelu-, makuuhuone- ja kellarin saunakerroksiin. Tasokkuutta luodaan ennen kaikkea materiaaleilla ja harkitun tuntuisilla päivänvaloratkaisuilla. Esimerkiksi yläkerran kylpyhuoneen ikkuna nousee allastasosta lähes kattoon ja tilan ovi on opaalilasinen.
Ylempien kerrosten harkittu päivänvalon käyttö ei aivan ulotu kellarikerrokseen, tai sitten suunnittelu on tehty kotiteatterin ehdoilla.
Ikkunoita kellarin monitoimitilan katonrajassa on vain yksi pieni. Dataprojektorivarauksen käyttöä ajatellen valoa ei tarvita, mutta muuten pidempi ikkunanauha helpottaisi tilan sisustamista viihtyisäksi.
Kerrosten läpi kellariin ulottuva pyykkiputki lienee asukkaiden arjessa kovasti arvostettu oivallus.
Kolmikerroksisessa asunnossa esteettömyyden suhteen on tehty kompromisseja. Mitoitukseltaan pyörätuolikäyttöön soveltuva wc on yläkerrassa ja suihku kellarissa. Pysyvämpään tarpeeseen ongelman mahtuu ratkaisemaan hissillä, väliaikaisesti kompromissien kanssa on elettävä.
Esteettömyysongelmia ei kuitenkaan voida täydellisesti välttää, ellei kaksi- ja kolmikerroksisesta rakentamisesta luovuta kokonaan. Matalissa kerrostaloissakin kun hissien kustannukset asuntoa kohden kohoavat helposti liian korkeiksi.
Energiankulutukseltaan kohde on luokkaa A, mikä on rivitalolle saavutus. Yleensä rivitaloyhtiöitä nimittäin verrataan paljon vähemmän katto- ja lattiapintaa sisältäviin kerrostaloihin. Alle kuuden asunnon rivitalot jaetaan kuitenkin energiatehokkuusluokkiin samalla taulukolla pientalojen kanssa.
Pienten ja suurten rivitaloyhtiöiden energiatehokkuuden vertailua vaikeuttaa sekin, että kuuden asunnon määräraja muuttaa myös laskentatapoja.
Energiatehokkuuslukujen vertaileminen energialuokkien sijaan ei siis tarjoa ratkaisua ongelmaan. Yli kuuden asunnon B-energialuokan rivitaloyhtiö ei kuitenkaan välttämättä ole pientä A-luokan rivitaloa energiasyöpömpi.
Riikka Kuittinen