Suomen taloutta koskevat uutiset ovat viime päivinä lyöneet toisiaan korville. Maanantaina valtiovarainministeriö näki Suomen talouden toipuvan, joskin hitaasti. Kansalaisten vain pitäisi luottaa tulevaan ja kuluttaa.
Tiistaina sekä hallituksen että kansalaisten niskaan kaatui jääkylmää vettä, kun Tilastokeskus julkisti tuoreet työllisyysnumerot.
Maassa oli elokuussa 53 000 työtöntä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendiluku oli 10,0 prosenttia.
Työttömyysaste on nyt korkeampi kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2009 alkavassa Tilastokeskuksen havaintosarjassa. Työttömien määrä on 267 000.
Luvut olivat niin karut, että ne säpsäyttivät myös taloustieteilijöitä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehti numeroita "karvaaksi pettymykseksi". Tiistain talousuutispommi Uudestakaupungista oli päivän toinen järkytys.
Kansalaisten rohkaistumista ei näy, vaikka jotain hyvääkin on tapahtunut. Inflaatio on hidastunut ja palkankorotusten ansiosta kansalaisten reaaliansiot ovat kääntyneet kasvuun.
Tilanne on hämmentävä myös siksi, että esimerkiksi elinkeinoelämä uskoo tuoreimman luottamusindikaattorin mukaan jo parempaan. Elokuussa nousua oli kaikilla toimialoilla paitsi vähittäiskaupassa.
Uusi mittaus julkistetaan muutaman päivän sisällä, ja nyt pitää hartaasti toivoa, ettei kuluttajien lamaannus ole tarttunut yrityksiin.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun kansalainen on kansantaloudellinen ongelma. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa suomalaiset viettivät "iloista kulutusjuhlaa", tekivät etelänmatkoja, ottivat velkaa ja väänsivät maan vaihtotasetta vinoon. Hetken päästä maa rysähti lamaan.
Liiallisesta kulutuksesta varoitettiin myös ennen finanssikriisiä vajaat 20 vuotta sitten. Isoja hankintoja kannattaa miettiä tarkkaan, ekonomistit opastivat kansalaisia.
Ja nyt maan taloustilanne huutaa kansalaisia tekemään suuria tai edes pieniä hankintoja.
Kuluttajien luottamusta eivät vain näytä kasvattavan mitkään ylhäältä tulevat vakuuttelut. Suomalainen ei nyt usko ennen kuin näkee.
Valtiovarainministeriön mukaan kansalaisia huolestuttavat esimerkiksi työllisyystilanne ja yleinen epävarmuus. Tässä tilanteessa kansalaiset seisottavat rahojaan tileillä – ja toimivat omasta näkökulmastaan järkiperäisesti.
Nordea selitti aiemmin tässä kuussa suomalaisten optimismin puutetta historialla: meillä on kokemusta talouskriiseistä ja niihin varautumisesta.
Ehkä optimismin puutetta selittää historiamme myös toisella tavalla. Toisin kuin vaikkapa Ruotsilla meillä on riesana taas kerran pahantahtoiset kasvonsa näyttänyt naapuri, joka nyt kiihdyttää häiriköintiään myös hyökkäyssotarintaman ulkopuolella, yhä lähempänä myös meitä.
Ilman Putinin valloitussotaa koko Euroopan ja Suomen taloustilanne olisi aivan toinen kuin nyt.