Eliittilehti Optio on kiinnittänyt journalistisen huomionsa tärkeään asiaan. Terveysliiketoiminta on ollut vuosia hyvin kannattavaa, ja sen alan yrityksiä koskevat yritysmyynnit ovat tuottaneet lukuisia miljoonaluokan myyntivoittoihin johtaneita yrityskauppoja. Se ei ole minun, eikä lehdenkään huomion pääkohde.
Huomioni kiinnittyy siihen, että ne rahat, joita me veronmaksajat muun muassa maamme kansalaisten terveyden hoitamiseen veroina maksamme, auttavat ylläpitämään keskimääräistä selvästi parempaa kannattavuutta terveysalan yritystoiminnassa, kuin monet muut liiketoiminnan alat.
Toiminnan laillisuutta ei ole tarpeen pohtia, jos liiketoimiin liittyvät kaikki prosessit kestävät kriittisen tarkastelun ja päivänvalon.
Entäpä eettisyyden näkökulma? Sen jätän lukijan omaan harkintaan. Kuitenkin muistutan, että valtiomme on demokraattinen hyvinvointivaltio, jota tätä hallituskautta ennen on vuosikymmeniä laajasti arvostettu laadukkaan ja luotettavan demokratian toteuttajana.
Kuinka pitkälle voidaan jatkaa yhteiskunnan tuottamien hoitopalveluiden purkamista ja yksityistämisen lisäämistä varsin sekavin perustein? Onko kaiken, järkevänkin toiminnan kaavamainen yksityistämisinto vain suoraa vastuuta välttelevää poliittista temppuilua?
Entäpä sitten asiaan liittyvät mahdollisuudet piilokorruptioon ja hinnoittelua koskeviin väärinkäytöksiin? Ei ole mitään syytä epäillä, että terveysalalla olisi enempää taipumusta väärinkäytöksiin kuin muillakaan aloilla.
Kuitenkin siellä, missä palvelun tarjoajia on vähän tai vain yksi, ei markkina toimi, vaan hinnanmäärittely voi olla pakottavan mielivaltainen tai joskus jopa alan keskenään paikallisesti sopima kartellihinta.
Myös asioiden painoarvo kärsii, jos ne suuren kokonaisuuden osina vaikuttavat laadultaan ja laajuudeltaan olevan vähäisiä. Silloin voidaan helposti maksaa ylihintaa. Samoin, jos sopijoita ja kontrollia on vähän, piilokorruption vaara lisääntyy.
Sopimusosapuolten eettisyyden tulee olla vahvaa. Koska eettisyys ei ole valitettavasti nykyisin liike-elämässä muodissa, enempää kuin hyvä liiketapakaan entisessä arvossaan, saattaa korruptioriski kasvaa.
On syytä jälleen todeta, että medialla on aito rooli ja tehtävä yhteiskunnan toimintojen seuraajana ja arvostelijana. Yhteiskunnan yhteisten asioiden hoitamisen oikeudenmukaisuuden vahva perusta on ihmisyyden arvostaminen ja kunnioittaminen.
Sitä ei varmisteta puhein ja lupauksin, vaan todennettavissa olevin teoin. Tällaisissa asioissa on syytä olla tarkkana.
Maamme hallintojärjestelmän luotettavuus ei saa kansalaistemme, eikä myöskään muiden valtioiden tietoisuudessa heikentyä.
Veikko Hulkko
Oulu