Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä perustuu periaatteeseen, jossa hoitoonpääsy ei saa riippua varallisuudesta. Laki määrittää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen enimmäistasoa.
Tavoitteena on, että maksut eivät ole liian suuria, jotta kaikilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut. Sairauden hoidosta aiheutuvat erilaiset kustannukset tuottavat monille ihmisille ja perheille kuitenkin taloudellista ahdinkoa. Maksut tai pelko niistä voivat vähentää palveluihin hakeutumista.
Vuoden 2025 alussa asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin valtakunnallisesti. Perusterveydenhuollon maksuja nostettiin noin 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosenttia. Eniten korotuksia tuli erikoissairaanhoitoon.
Maksujen korotusten tavoitteena oli säästää valtion rahaa noin 150 miljoonaa euroa. Tämän säästötavoitteen vuoksi valtio vähensi hyvinvointialueiden rahoitusta. Jotta säästötavoite saavutettaisiin, hyvinvointialueiden oli pakko toimeenpanna asiakasmaksujen korotukset.
Laki asiakasmaksuista edellyttää, että maksuja on alennettava tai jätettävä perimättä, jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta huolehtimisen.
Hyvinvointialue voi päättää, että asiakkaalta ei peritä maksua tai maksu voi olla pienempi, jos maksu on liian suuri ja vaarantaa esimerkiksi toimeentulon. Jos laskua ei pysty maksamaan ajoissa, voi pyytää lisää maksuaikaa tai tehdä maksusuunnitelman. Maksun alentaminen tai perimättä jättäminen voi olla määräaikainen tai pysyvä, riippuen asiakkaan tilanteesta.
Maksukatoilla pyritään siihen, etteivät kenenkään kustannukset nousisi liian korkeiksi. Ongelmana on, että asiakasmaksuilla ja omavastuuosuuksilla on useita maksukattoja eikä niissä huomioida perheen kokonaistilannetta.
Vuonna 2024 Pohjois-Pohjanmaalla tehtiin noin 18 300 maksuaikajärjestelyä. Vuonna 2025 jo noin 23 600, eli määrä kasvoi lähes 30 prosenttia vuodessa. Vuonna 2024 asiakasmaksun alentamista haettiin 440 kertaa, joista 208 hyväksyttiin. Vuonna 2025 hakemuksia tuli noin 485, ja hyväksyttyjä päätöksiä oli 264 (1/2026).
Kestämätöntä on, että osa laskuista menee perintään, ja kustannukset kasvavat entisestään perintäyritysten kuluista. Vuonna 2024 perintään meni Pohjois-Pohjanmaalla yli 63 000 laskua. Vuonna 2025 yli 65 000 laskua. Näiden laskujen saajina oli kumpanakin vuonna noin 20 000 asiakasta. Luottotappioita kertyi asiakasmaksuista vuonna 2024 noin 3,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 noin 3,8 miljoonaa euroa. Osa maksuista etenee vielä ulosottoon, josta on omat seuraamuksensa.
Tasasuuruiset maksut koskettavat eniten pienituloisia. Tämä voi heikentää palveluiden yhdenvertaista saatavuutta ja aiheuttaa viiveitä hoitoon hakeutumisessa. Osa voi myös jättää hakeutumatta hoitoon kustannusten pelon vuoksi. Väistämättä nousee mieleen kysymys siitä, onko yhteiskuntamme kääntänyt selkänsä pienituloisten ja paljon sairastavien ahdingolle.
Maire Mäki
FT, aluevaltuutettu (sd.), Oulu