Tekoäly, mitä se on? Outo asia tavalliselle tallaajalle tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa. On äppiä, sovellusta, chättiä, digiä niin että puskee hikiä. Kun ei meinaa älytä. Mutta siis: älyhän on järki. Se on juuri niin. Tekoäly on tehty äly. Jossain, missä, kuka ja miksi se on tehty?
Yhtäkkiä tekoälyä käytetään vain suit sait. Tai käyttää kuka käyttää. Ainakin terveydenhuollossa, itseohjautuvissa autoissa, tutkimuksissa ja siis lähes kaikilla elämänaloilla. Ehkä minäkin käytän tietämättäni, kuka tietää. Minähän googlasin tietoa, eli hain puhelimestani tietoa tekoälystä. Ja totta, puhelimeni on älypuhelin, joten siinä sitä ollaan. Onko se siis tekoälypuhelin, sitä en tiedä. Ei näitä ymmärrä.
Ja vielä siitä etuliitteestä teko. Kaikkihan ymmärrämme, että on käytössä tekojalkoja, tekohampaita ja muita proteeseja. Ne ovat lisäosia tarpeisiin. Vielä jos joku valmistaisi älyproteesin. Se voisi olla pieni sirunen. Sen voisi laittaa korvan taakse, ja se antaisi aivoille lisä-älyä ja muistia. Se ei hyväksyisi tärkeiden asioiden unohtelua eikä se pätkisi, vaan toimisi luotettavasti. Se kyllä parantaisi elämänlaatua ja toimintakykyä. Ja kaiken kukkuraksi kaikki halukkaat saisivat sen. Sen tapaisia siruja tehdään jo muuhun tarkoitukseen.
Olet ehkä nähnyt kadulla liikkuvan pienen soman lähikaupan ruokarobotin. Se kulkee jalkakäytävää pitkin hyvin asiallisesti, onhan se laitettu asialle, viemään ruokaa. Se ei eksy, se on ohjelmoitu. Se odottaa risteyksessä vihreää valoa, mutta jos liikennevaloja ei ole, se odottaa, että voi ylittää tien turvallisesti. Kerran jopa sanoin sille, että voit mennä nyt, autoja ei tule. Mutta ei se totellut. Minun tyttö oli kerran auttanut robottia, kun se oli juuttunut hankeen. Se oli robottiäänellään sanonut "kiitos". Näillä sitä nykyään mennään robotit osana arkea.
Riitta Järvenpää
eläkeläinen, Oulu