Itseohjautuvien autojen, terveysteknologian ja median kehitys ovat vauhdittaneet pohdintoja tekoälyn kyvyistä.
”Tekoälyn avulla syntyy uudenlaisia asiantuntijoita. Oppimisen tavat muuttuvat sen ansioista. Syntyy itseoppineita asiantuntijoita. Tekoälyasiantuntijat eivät ole yhtä alttiita kognitiivisille rajoituksille kuin perinteiset asiantuntijat. Tietokoneet ovat taitavia joissakin asioissa, vaikka eivät hallitsekaan yhtä hyvin esimerkiksi ihmisten tunteita.”
Lainaukset ovat suoraan GPT-3:lta, jolta tiedustelin ”näkemystä” otsikon mukaisesta asiasta.
Kuten nähdään sen ”mielipiteitä” on syytäkin tarkastella kriittisesti ja on pohdittava, kuinka toimia tällaisen tekoälyn kanssa.
Ilmaisuvoimaisia tekstejä generoiva GPT-3, aidon kaltaisia, puhuvia ja elehtiviä ihmishahmoja tuottava Synthesia, visuaalista materiaalia luova Dall-E, ja monet muut sovellukset mullistavat digitaalista maailmaa. Aitoja ihmishahmoja kopioidaan ja ne saadaan puhumaan tai laulamaan millä tahansa äänellä. Väärennösten maailma mullistuu. Taiteilijat ovat huolissaan tekijänoikeuksista, kun tekoäly versioi heidän töitään.
Journalismin asiantuntijat hahmottavat virinnyttä ”augmented journalism” -ilmiötä, missä tekoäly nähdään osallistumassa journalistiseen työhön. Suomalaisista tässä verkostossa toimii muun muassa datajournalismin professori Carl-Gustav Linden.
Tekoäly on mukana viiden vuoden sisällä lähes kaikissa kommunikoinnin muodoissa, musiikissa ja visuaalisissa taiteissa, elävässä viihteessä, terveydenhuollossa, koulutuksessa ja viestinnässä.