Alueellamme on pitkät perinteet tekniikan koulutuksessa. Tänä syksynä tulee 130 vuotta siitä, kun valtion teknillinen koulutus aloitettiin Oulussa vuonna 1894.
Suomen ensimmäiset kuusi teollisuuskoulua olivat aloittaneet yhdeksän vuotta aiemmin. Niiden tehtävänä oli antaa tietoja ja taitoja, jotka olivat tarpeellisia työnjohtajille ja koneenkäyttäjille teollisuuden eri haaroissa. Teknillistä koulutusta oli yritetty saada Suomeen jo vuonna 1802. Tavoitteena oli, että ennen pitkää kaikki kaupungit muuttuisivat teollisuuskaupungiksi ja uutteruuden tyyssijoiksi.
130 vuotta on pitkä aika tekniikan kehityksessä. Sata vuotta sitten polttomoottorit olivat vasta kehitteillä, koneita ei juuri käytetty rakentamisessa ja tietokoneista ei tiedetty mitään. Silti ajatus teknillisen koulutuksen merkityksestä ei ole muuttunut. Tavoitteena on edelleen tarjota tietoa ja taitoja, jotka ovat olennaisia teollisuudessa ja yhteiskunnassamme.
Olemme ottaneet valtavia edistysaskelia, ja tekniikan merkitys vain kasvaa. Ala on kuitenkin ison haasteen edessä: uusia osaajia tarvitaan enemmän kuin on saatavilla. Opetushallituksen ja Osaamisen ennakointifoorumin Työvoiman koulutustarve 2040 -raportin mukaan tekniikan alaan kohdistuu suurin lisäkoulutuksen tarve kaikilla koulutusasteilla.
Uusia tutkintoja tarvittaisiin vuosittain skenaariosta riippuen 16 500–19 000, mikä tarkoittaa 22–41 prosentin lisäystä koulutuksen nykytilanteeseen. Kun huomioidaan ikäluokkien pieneneminen, haaste kovenee entisestään.
Raportissa todetaan myös, että uusissa kaikkien alojen avautuvissa työpaikoissa on tarve aiempaa korkeammalle koulutustasolle ja että 30 prosentilla tulevaisuuden työvoimasta tulisi olla ammattikorkeakoulukoulutus. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän asiantuntijoita ja kehittäjiä, mikä selittää tarpeen korkeakoulutukselle.
Jatkamme Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) yli sata vuotta sitten alkanutta tekniikan koulutustyötä ja rakennamme sen vankalle pohjalle uutta. Emme kuitenkaan voi tehdä tätä työtä yksin, vaan tarvitsemme yhteistyötä alueemme yritysten kanssa. Kun molemmat tuovat substanssiosaamisensa yhteen, voi niistä rakentaa toimivan ja aluetta palvelevan kokonaisuuden. Ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyö tuottaa alalle käytännönläheisiä ja työelämälähtöisiä osaajia, joille on tarvetta ja jotka omalta osaltaan rakentavat tulevaisuutta.
Osaajien saaminen alalle vaatii myös sitä, että yhdessä elinkeinoelämän kanssa pyrimme varmistamaan alan houkuttelevuuden teollisuuden ja liiketoiminnan syklisyydestä huolimatta. Tästä tämän päivän esimerkkinä on suhdanneherkkä rakennusala, jota nykyinen taloustilanne koettelee.
Tekniikan osaamista tarvitaan kuitenkin aina, joten on tärkeää nähdä pidemmälle. Tarvitsemme tulevaisuudessakin pellepelottomia eli insinöörin opintoihin hakeutuvia ratkaisemaan haasteita rohkeasti kokeillen ja innovoiden.
Alan osaajatarpeen vain kasvaessa on osaamista saatava myös ulkomailta. Suomalainen koulutusjärjestelmä tunnetaan maailmalla laadukkaana, mutta työtä on tehtävä sen eteen, että suomalainen työelämä on aidosti avoin kansainvälisille osaajille. Tekniikan ammattilaiset työskentelevät jo nyt ja jatkossa entistä vahvemmin monimuotoisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä.
Tekniikan koulutuksessa on painotettava yhä enemmän kansainvälisiä näkökulmia, tarjottava mahdollisuuksia opiskelijavaihtoihin ja kannustettava monikulttuuriseen yhteistyöhön. Oamkissa tämä tarve on tiedostettu ja siihen vastataan muun muassa hakemalla uusia tekniikan alan englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia, joiden tuottaman osaamisen tarve on tullut suoraan alueen yrityksiltä.
Tekniikan koulutuksen on pysyttävä teknologian eturintamassa ja tarjottava opiskelijoille mahdollisuus työskennellä uusimpien teknologisten innovaatioiden parissa. Opiskelijoille on opetettava kestävien ratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista, jotta tulevaisuuden tekniikka edistää yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointia. Koulutuksissa on keskityttävä monialaisuuteen, kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon, jotta opiskelijat valmistuvat tulevaisuuden teknologian asiantuntijoiksi.
Alueemme hyötyy myös siitä, että opiskelijat pääsevät jo osana opintoja mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, jolla koulutuksen lisäksi tuodaan osaamista ja innovaatioita alueen elinvoiman vahvistamiseksi.
Vaalimme yli sadan vuoden kokemustamme alan kouluttajana, mutta emme jämähdä paikoilleen. Ponnistamme historiasta, mutta katsomme tulevaisuuteen – kuten tekniikan ja sen koulutuksen merkityksen Oulun alueelle jo aikanaan ymmärtäneetkin tekivät.