Puhosjärvi pilkottaa puiden takaa sumuisena. Kun käännyn pienemmälle soratielle, järvi ympäröi joka suunnalta. Olen saapunut Materonniemeen.
Ohje oli, että etsimäni paikka on harmaan talon harmaassa piharakennuksessa. Kaarran pihaan joka näyttää oikealta, mutta en ole vielä varma. Pihalla makoilee kolme pientä pyörää, ja ympäristö on rauhallinen. Ovesta kurkistaa kolme pientä päätä ja äiti, jonka paidassa lukee Korpi Tattoo. Olen oikeassa paikassa.
– Löysit perille! Täällähän me ollaan aika keskellä korpea, naurahtaa Teija Vähäkuopus.
