Oulun yliopisto: Pro­fes­so­ri teki po­lii­sil­le tut­kin­ta­pyyn­nön Oulun yli­opis­ton johdon toi­mis­ta

Pääkirjoitus: Tuntien odotus venyy vuo­ro­kau­sik­si – hoi­ta­ja­pu­las­ta tullut vaa­ral­li­nen ter­veys­ris­ki

Tehy esittää muu­tok­sia val­mius­la­kiin hoi­to­hen­ki­lö­kun­nan pe­rusoi­keuk­sien tur­vaa­mi­sek­si ko­ro­na­pan­de­mian aikana – vaatii kor­vauk­sia lomien siir­tä­mi­ses­tä tai pe­ruu­tuk­ses­ta

Tehy esittää muutoksia valmiuslakiin vuoden kestäneen koronavirusepidemian hoitohenkilökunnalle asettamien edellytysten vuoksi. Kuvituskuva.
Tehy esittää muutoksia valmiuslakiin vuoden kestäneen koronavirusepidemian hoitohenkilökunnalle asettamien edellytysten vuoksi. Kuvituskuva.
Kuva: Jussi Leinonen

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy esittää valmiuslain muuttamista, koska se on rajoittanut hoitohenkilöstön perusoikeuksia kohtuuttomasti. Erityisesti sairaanhoitajia edustava etujärjestö huomauttaa, että perusoikeuksien rajoittaminen on kohdistunut lähes yksinomaan naisiin, joita hoitohenkilöstöstä on yli 90 prosenttia.

Tehy esittää kannanotossaan valmiuslakiin muutoksia yli vuoden kestäneen koronapandemian kokemusten perusteella. Etujärjestön mukaan valmiuslain vaatimusten kohtuuttomuutta korostaa se, etteivät pandemiaolot ole lyhytaikaisia, vaan rajoitustoimet voivat kestää pitkään ja niiden käyttöön voidaan turvautua vuosien ajan.

Etujärjestö esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi kirjata perusteet korvauksista.

– Korvausperusteita voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä sekä korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä. Tietoomme tuli viime keväänä esimerkiksi tapauksia, joissa henkilö oli jo sopinut työpaikan vaihdosta ja muutosta, mutta valmiuslaki estikin irtisanoutumasta, Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kertoo.

Kirvesniemen mukaan tarvitaan myös kertakorvaus ja vahingonkorvaus vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta.

Tehyn näkemyksen mukaan valmiuslain pykäliä 93§ ja 94§ on käytetty myös väärin. Tämä koskee tilanteita, joissa työnantajalla ei ole ollut pandemiasta johtuvaa perustetta määrätä työntekijää ylitöihin, siirtää tämän vuosilomaa tai pidentää irtisanoutumisaikaa. Tehy on tehnyt asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen työnantajan toimesta, etujärjestön kannanotossa kritisoidaan.

Tehy edellyttää, että valmiuslakiin lisättäisiin työtekijän oikeussuojakeino, kuten nopeutettu valitusmenettely, jolla väärinkäyttötilanteita voisi estää. Tällä hetkellä työntekijä voi hakea tilanteeseen muutosta ainoastaan hallinto-oikeudelle osoitetulla hallintovalituksella.