Kirjoittaja on arkkitehtiylioppilas, Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston tuntiopettaja ja vapaa lehtimies.
Kodin ostaminen on aina suuri tapaus, useimmille ainakin elämän suurin hankinta. Siksi sitä ostaessa ei kannata tyytyä vähään. Sääntö pätee myös asuntoa vuokratessa, sillä koti on useimmille elämänpiirin tärkein paikka.
Ensimmäiseksi kannattaa arvioida omaa elämäntyyliään ja arvomaailmaansa. Asunnon sijainti on tältä kantilta varsin tärkeä seikka.
Vanha vitsi on, että suomalainen haluaisi asua järven rannalla omakotitalossa, joka sijaitsee ydinkeskustassa lähellä palveluita. Se onnistuu harvoin, on siis tehtävä valintoja. Omakotitalo lienee hyvä valinta viherpeukaloille, luonto-ihmisille ja kokonsa puolesta usein myös lapsiperheille. Haittapuolena ovat pitkät välimatkat töihin, harrastuksiin ja palveluille.
Tiiviimpi asuinalue rivi- tai kerrostaloineen voi jo luoda palveluille riittävän väestöpohjan. Tässä suhteessa paras sijainti asunnolle on tietysti kerrostalovaltaisen keskustan tietämillä.
Sijainnin päättämisen jälkeen kannattaa perehtyä tarjontaan. Jo ensimmäinen kohdalle osuva asunto voi tuntua loistavalta valinnalta, mutta syynä saattavat olla vaikkapa talon emännän kauniit verhot.
Amatööriä yritetään usein hämätä myös hätäisesti ja halvalla tehdyllä myyntiremontilla eli televisiostakin tutulla stailauksella. Pahimmillaan asuntoon voi ihastua ja tehdä kaupat, kunnes huomaa että oma maku onkin oikeastaan toinen, ja kaikki menee uusiksi. Remontti tulee maksettua kahteen kertaan, ja turhaa jätettä syntyy. Suositeltavampaa onkin sijoittaa asuntoon joka on muilta kanteiltaan hyvä, mutta pintapuolisesti huonokuntoinen, jos valmiiksi täydellistä ei löydy.
Myös asunnon käytettävyys on tärkeä ja monimutkainen kysymys. Nykyään asunnot suunnitellaan turhan usein niin, että huoneiden määrä maksimoidaan, mutta niiden pinta-ala minimoidaan.
Tämä johtaa siihen, että huoneista puuttuu joustavuus: olohuoneesta löytyy vain yksi sohvan paikka, keittiöön ei mahdu kunnollista ruokapöytää, eikä päämakuuhuoneesta löydy tilaa pinnasängylle eikä työpöydälle.
Rakennusmääräyksistä johtuen vessa on usein asunnon ainoa väljä tila - usein muuhun ahtauteen nähden turhankin tilava. Kannattaakin miettiä, millainen on oma elämisen tapa.
Huoneistokohtaisen saunan tarvetta sietää pohtia vakavasti: kannattaako ostaa asuntoon neliöitä, joita käyttää vain tunnin-pari viikossa?
Jos makuuhuoneessa haluaa vain nukkua, riittää jo pieni alkovi vallan mainiosti. Näin neliöitä voi löytyä enemmän tähdellisemmästä paikasta, vaikkapa olohuoneesta. Optimitilanteessa kaikissa asuinhuoneissa on väljyyttä, joka mahdollistaa monenlaisen käytön.
Kannattaa myös miettiä, miten monelle huoneelle on todella tarvetta. Valinnan joutuu tekemään useamman pienen ja harvojen suurten huoneiden välillä. Mitä vähemmän ja mitä suurempia huoneet ovat, sitä tilavammalta asunto tuntuu, vaikka neliöitä olisikin saman verran. Tällä on suuri merkitys asumismukavuuteen - harva haluaa tieten tahtoen sulloutua alimittaiseen komeroon.
Asuntorakentamisessa rakennuskustannukset ohjaavat arkkitehdin työtä merkittävästi, mutta taitava suunnittelija saa kohtuullisen niukoistakin neliömetreistä väljän tuntuisen ja kauniin kodin.
Asunnon ostajan kannattaakin kiinnittää huomiota arkkitehdin aivoituksiin. Väljyyden tuntua lisää esimerkiksi se, kun olohuoneesta avautuu kaksi näkymää ulos: ensimmäinen ikkunasta, toinen ruokailutilan kautta.
Jo sekin voi riittää, että huoneet limittyvät toisiinsa muodostaen tilasarjan ja pitkiä näkymiä, esimerkiksi eteisestä olohuoneen kautta keittiöön. Jos huoneesta näkee ulos vain yhteen suuntaan, tila tuntuu ahtaalta.
Useampaan suuntaan avautuminen tekee tilasta väljän ja valoisan. Eteiset ovat usein ahtaita ja pimeitä, mutta jos sisään tullessa avautuu näkymä ulos vaikkapa olohuoneen kautta, tilanne on heti toinen. Avaruutta lisää myös vähänkin normaalia suurempi huonekorkeus.
Mitä useampaan suuntaan asunnossa on ikkunoita, sen parempi; ja mitä suurempi asunto, sen tärkeämpää tämä on. Ikkunoista avautuvien maisemien laadulla on merkitystä. Jos asuntoa etsii tornitalosta, on mukava jos ikkunasta näkee vaikkapa merelle marketin sijaan.
Ostajan kannattaa tutustua alueen kaavatilanteeseen: on sääli jos ostaessa siintävä merinäköala vaihtuukin yllättävästi markettiin. Välittäjät eivät epäsuotuisia kaavahankkeita mainosta, tässä asiassa pitää olla oma-aloitteinen.
Kerrostaloasukkaan luontoyhteys on heikonlainen, mutta parveke on pihan korvike, kerrostaloasunnon ainoa henkilökohtainen ulkotila. Jos haluaa nauttia vappulounaansa kotosalla, on hyvä varmistaa että parveke aukeaa etelään tai länteen, ja että sille mahtuu pieni ruokapöytä.
Käytettävyydeltään erinomainen parveke on syvyydeltään 240 cm, mutta vähän vähempikin riittää.
Asunnon materiaalit antavat viimeisen silauksen sen tunnelmaan. Pintamateriaaleihin voi vaikuttaa myös asunnon ostamisen jälkeen helposti ja kohtuulliseen hintaan, jos tarvetta ilmenee. Koska asunto on aina kallis hankinta, voi tässä vaiheessa iskeä nuukuus.
Kustannuksia kannattaa katsoa käytettävien materiaalien kestävyyden ja aitouden näkökulmasta. Vaikka halvin laminaattilattia voi näyttää kaupan loisteputkien valossa kelvolliselta, se ei sitä tietenkään ole: se kopisee jalan alla kuin muovi, näyttää kummalliselta, eikä sitä voi korjata.
Parketin sen sijaan voi hioa moneen kertaan ennen kuin se on käyttöikänsä päässä, ja paksu lankkulattia on jo miltei ikuinen.
Tarkkasilmäinen ostaja voi nähdä huonommassakin asunnossa mahdollisuuden. Sokkeloinen kolmio voi muuttua toimivaksi kaksioksi väliseinän purkamisella; ahdas ja pimeä kaksio voi muuttua väljäksi ja valoisaksi muutamalla oikein sijoitetulla väliseinän ikkunalla.
Tätä pohdiskellessa olisi hyvä tietää hieman remontoinnin kustannuksista ja aikataulutuksesta, mutta lopputuloskin voi olla mainio.
Rakenteelliset ja tekniset viat ovat lohkeillutta maalia vakavampi huoli. Huonosti johdetussa taloyhtiössä putki-, julkisivu- ja hissiremonttien suma saattaa pahimmillaan tuplata asunnon hinnan.
Asunnon neliöhinta on hinta/laatu-suhteen mittariksi surkea, joskin yleisimmin käytetty. Vaikka myytävän asunnon neliöhinta olisi markkinoiden keskihintaan nähden matala, se saattaa olla viihtyvyydeltään, käytettävyydeltään ja kauneudeltaan surkea valinta.
Harva tarvitsee asuntoonsa nimenomaisesti neliömetrejä. Toisesta yhteydestä tuttu mietelause sopii tähänkin: tärkeintä ei ole koko, vaan se miten sitä käytetään.