Oulun kaupungin isot hankkeet on tärkeää viedä hyvin läpi, mutta näinä aikoina on myös tärkeää, että kaupungin organisaatiota ei enää kasvateta, mieluummin sitä pitäisi saada pienennettyä ja toimintaa tehostettua.
Ei ole kauaa kun Ouluun nimitettiin hankejohtaja hoitamaan muun muassa uuteen areenahankkeeseen liittyviä valmisteluja. Nyt samaisen hankejohtajan uuteen yksikköön haetaan kaupungille kahta hankepäällikköä, ja toisen tehtävä olisi tarttua tähän areenahankkeeseen? Myös toiselle hankepäällikölle luvataan haastavia ja mielenkiintoisia hankkeita perustetussa uudessa yksikössä.
On annettu ymmärtää, ettei kaupungin resursseissa löydy tarpeeksi aikaa tai osaamista näihin yksityistä rahaa vaativiin hankkeisiin. Tällä lisäresursseja perustellaan.
Minkälaiseen virkasuhteeseen nämä hankeihmiset tullaan valitsemaan? Ovatko tehtävät vakinaisia, vai hyppääkö joku kaupungin sisältä näihin tehtäviin? Ja mitä sen jälkeen, kun tämä areenahanke on viety loppuun?
Mielestäni parempi ratkaisu olisi rakentaa eri hankkeiden ympärille hankkeeseen liittyvistä, ja sen valmistuttua sitä pyörittävistä virkaihmisistä ja poliittisista päättäjistä, hankeryhmä. Tämä ryhmä kokoontuisi säännöllisesti hankkeen edetessä, ja ryhmän esittelijänä/vetäjänä toimisi hankejohtaja.
Tämä on jälleen tyypillinen esimerkki siitä, miten julkisen sektorin organisaatiot lähtevät paisumaan. Ensin valitaan johtaja ja sen jälkeen hänen tehtävät ”ulkoistetaan” hänelle rakennettavalle organisaatiolle. Seuraavaksi varmasti näille hankepäälliköille nimettäisiin hankesihteerit ynnä muut!
Oulu joutuu ottamaan seuraavan kolmen vuoden aikana uutta velkaa reilut 300 miljoonaan ja taitaa olla vielä niin, että soten siirtymän aiheuttamia kaupungin organisaation päällekkäisyyksiä ei vieläkään ole kaikilta osin purettu? Puretaan ne ensin ja työllistetään uusi hankejohtaja niillä tehtävillä, mihin hänet on nimetty ja rakennetaan maltillisesti uusia organisaatioita.
Pasi Backman
varavaltuutettu (kok.)
Oulu