Kirjailija Joonas Konstig nosti Ylen nettikolumnissaan esille kiintoisan huomion kirjallisuuden (ja yleisemminkin tarinankerronnan) eräästä ominaisuudesta. Konstig nimesi sen konfliktiharhaksi. Koska tarina elää konfliktista, ongelmista ja vaikeuksista, jotka tarinan kuluessa yritetään voittaa tai edes kestää, tarinat kuvaavat maailmaa voittopuolisesti negatiivisen kautta.
Olen usein miettinyt samaa kirjoittaessani kritiikkejä, joissa huomaan käsittelemäni teoksen näkemystä mukaillen maalailevani maailmaa hyvinkin synkein ja raadollisin sävyin. Kuten Konstig huomauttaa, tämä ei kuitenkaan ole useimpien kokemus omasta todellisuudestaan.
Se ei tarkoita, etteikö sortoa, väkivaltaa, surua ja murhetta, erilaisia tragedioita löytyisi kaikkialta.