"Tämä ei kerro kau­nis­ta kuvaa kan­san­ko­din kyvystä pitää per­heen­jä­se­nis­tään huolta" – Ruotsi muut­ta­nee ko­ro­na­lin­jaan­sa toisen aallon myötä

Ruotsi valitsi muusta maailmasta poikkeavan koronalinjan. Hinta oli kova: 5 802 kuollutta. Suomalaisasiantuntijan mukaan Ruotsilla ei ole tähän enää poliittisesti eikä kansanterveyden puolesta varaa.

Ihmiset nauttivat Mälaren-järven vilpoisasta vedestä, kun lämpömittarin lukemat nousivat elokuun 8. päivä hellelukemiin.
Ihmiset nauttivat Mälaren-järven vilpoisasta vedestä, kun lämpömittarin lukemat nousivat elokuun 8. päivä hellelukemiin.
Kuva: Fredrik Sandberg

Koronaviruksen rantauduttua maaliskuussa Eurooppaan alkoivat levitä myös erilaiset suojautumismallit. Yksi päämalli oli lähtöisin Aasiasta, jossa koronavirusvariantin eli SARSin myötä oli jo vuonna 2003 omaksuttu rajoitusten, kieltojen, karanteenin ja eristämisien malli.

Toisin kuin lähes missään muualla, Ruotsi valitsi toisen tien. Siinä ajatuksena oli päästää tauti leviämään laajemmin ja tätä kautta saavuttaa laumaimmuniteetti sekä minimoida taloudelle koituvat vahingot.

Aluksi Ruotsi ei ollut yksin, sillä laumaimmuniteettiin uskoivat myös Englannin terveysviranomaiset. Pian he tulivat kuitenkin toisiin ajatuksiin ja tekivät u-käännöksen: liian vaarallisena pidetty vapaan leviämisen suunnitelma peruttiin. Näin Ruotsissa ei tehty.

– Siellä iskettiin pää seinään. Hinta on ollut niin kova ihmisten hengissä ja poliittisesti, että kyllä siellä nyt pohditaan, että mikä meni pieleen ja miten pitäisi justeerata lähestymistapaa, toteaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

"Toinen aalto tulee tekemään Ruotsista melko samanlaisen kuin muut maat"

Tähän mennessä vahvistettuja koronatapauksia on Ruotsissa 85 411 ja virukseen on kuollut jo 5 802 ruotsalaista. Nyt toisen aallon alussa Ruotsi on tosipaikan edessä.

– Todennäköisesti Ruotsissa ei toista kertaa ihan samaa tehdä kuin silloin ensimmäisellä kerralla. Ruotsin mainehan on kärsinyt kuolintapausten suuresta määrästä. Se kertoo taudin huonosta hallinnasta. Tämähän on semmoinen kuva, mitä Ruotsi ei halua itsestään antaa. Sen status laskee. Tämä ei kerro mitään kaunista kuvaa kansankodin kyvystä pitää perheenjäsenistään huolta.

Aaltola uskoo, että Ruotsi tulee suhtautumaan koronan toiseen aaltoon samoin kuin muualla Euroopassa on toimittu.

– Jos, niin kuin usein tapahtuu, se toinen aalto on kovempi kuin se ensimmäinen, niin Ruotsissa tullaan tekemään sitä, mitä muualla Euroopassa on tehty. Luulen, että toinen aalto tulee tekemään Ruotsista melko lailla samanlaisen maan kuin muut.

"Ruotsissa on tehty nyt paljon samoja toimenpiteitä kuin Suomessakin aiemmin"

Ruotsissa tullaan nyt pitämään huolta siitä, ettei ensimmäisen aallon myötä tapahtuneita yllätyksiä tapahdu. Koronasta on opittu paljon ympäri maailmaa. Parhaiksi koettuja käytäntöjä aletaan Aaltolan mukaan nyt Ruotsissakin soveltaa.

Ruotsissa valtaosa koronaan kuolleista on ollut yli 70-vuotiaita, joten nyt pidetään huolta siitä, että vanhusväestöä pystystään eristämään tehokkaasti. Ruotsissa kuten muuallakin huomioidaan se, että tehohoitopaikat riittävät niin, että ihmisille voidaan antaa mahdollisimman hyvää hoitoa.

Pandemian alussa Ruotsissa yllätti myös resurssien riittämättömyys. Sairaaloiden henkilökunnalta puuttui varmuus suojavälineiden riittävyydestä. Se oli paha isku.

– Kaikkein ennustetuin onnettomuus, mikä ihmiskuntaa voisi kohdata, oli pandemia. Kun siihen kaikkein todennäköisimpäänkään ei ollut onnistuttu varautumaan, antoi se ihmisille huonon kuvan maan varautumistaidoista ja sai monet kysymään, osaavatko poliitikot sijoittaa verokruunut oikeisiin kohteisiin.

Nyt Ruotsissa on ryhdytty toimiin.

– Koulunkäyntiä on pyritty turvaamaan, yökerhoja on suljettu ja tehty aika paljon samoja toimenpiteitä kuin Suomessakin aiemmin.