Tal­vi­vaa­ra-po­moil­le vaa­di­taan eh­dol­lis­ta van­keut­ta ym­pä­ris­tön tur­me­le­mi­ses­ta - hovi antaa tuo­mion­sa

Rovaniemen hovioikeus antaa tänään ratkaisunsa Talvivaaran ympäristörikosjutussa, jossa syyttäjät vaativat neljälle kaivoksen johtoon kuuluneelle miehelle...

Rovaniemen hovioikeus antaa tänään ratkaisunsa Talvivaaran ympäristörikosjutussa, jossa syyttäjät vaativat neljälle kaivoksen johtoon kuuluneelle miehelle ehdollista vankeutta. Syytteessä törkeästä ympäristön turmelemisesta ovat kaivoksen perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Perä, Talvivaara Sotkamon entinen toimitusjohtaja Harri Natunen, entinen tuotantojohtaja Lassi Lammassaari ja metallitehtaan osastopäällikkö.

Syyttäjät vaativat, että Perä, Lammassaari ja yhtiön varaton konkurssipesä määrätään korvaamaan yhteisvastuullisesti 13,3 miljoonan euron saavutettu rikoshyöty, jonka perusteet puolustus kiistää. Yhtiölle vaaditaan edelleen 850 000 euron yhteisösakkoa. Yhteisvastuullisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että rahat peritään siltä, jolta ne voidaan periä.

Käräjäoikeus tuomitsi aiemmin Perän, Natusen ja Lammassaaren sakkoihin ympäristön turmelemisesta.

Yhtiölle oikeus langetti 300 000 euron yhteisösakon, ja se määrättiin maksamaan valtiolle rikoshyötynä 3,5 miljoonaa euroa.

Syytetyt kiistävät ja peräävät viranomaisten vastuuta

Massiivisessa ympäristörikosjutussa käsitellään vuosien 2006-2012 tapahtumia. Syyttäjien mukaan Talvivaaralla ei ollut eikä se antanut riittäviä ja oikeita tietoja tulevasta toiminnasta hakiessaan ympäristölupaa kaivokselle. Syyttäjät katsovat, ettei ympäristölupaa olisi koskaan annettu, jos lupahakemuksessa olisi kerrottu realistinen päästöjen mittakaava.

Tämä johti syyttäjien mukaan siihen, että kaivokselta päästettiin ympäristöön hallitsemattomasti suuria määriä ympäristölle haitallista jätelietettä.

Syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Perä on katsonut hovioikeudessa, että Talvivaara oli "tehokkaimmin, parhaimmilla ja suurimmilla voimilla suunniteltu kaivosprojekti, joka on Suomessa tehty".

Puolustuksen mukaan ympäristöön vuotanut kipsisakka-allas on rakennettu ja sitä on käytetty ja paranneltu lupaehtojen mukaisesti. Puolustuksen mukaan osa vesipäästöistä taas on ollut hallittuja ja ne on tehty Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän luvan ehtojen rajoissa. Muut vuodot ovat olleet puolustuksen mukaan onnettomuuksia eivätkä ne ole johtuneet törkeästä huolimattomuudesta.

Syytteiden käsittely alkoi hovioikeudessa lokakuun alkupuolella. Todistajina on kuultu muun muassa kaivoshankkeen suunnitteluun osallistuneita ammattilaisia ja toiminnan valvonnasta ja luvista vastanneita viranomaisia.

Toimintaa valvonut viranomainen, Kainuun ely-keskus, toteaa vastauksessaan, että kaivosyhtiö vastaa itse käyttämiensä asiantuntijoiden arvioista ja on ollut vastuussa toiminnan lainmukaisuudesta.

Korvausneuvottelut kaatuivat, kun maksajaa ei löytynyt

Kymmenet yksityishenkilöt ja Metsähallitus vaativat korvauksia Talvivaaran jätevesipäästöistä sovittelumenettelyssä. Neuvottelut kuitenkin lopetettiin, sillä vahingoille ei löytynyt maksajaa. Julkisselvityksessä oleva Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä oli mukana sovittelussa, mutta rahaa ei silläkään korvausten maksuun ollut - korvausten ei katsottu kuuluvan konkurssilain mukaisiin kustannuksiin.

Sopua yritti hakea yli 40 maanomistajaa, joiden korvausvaatimukset prosessin alkuvaiheessa olivat yli 12 miljoonaa euroa.

Korvauksiin yritettiin saada rahaa myös valtiolta. Sovittelun loppuvaiheessa valtiolta ilmoitettiin, ettei osallistumista korvausten maksuun voida pitää tarkoituksenmukaisena.