Tal­vi­so­ta päättyi 85 vuotta sitten – Hä­vit­tä­jät tekevät tänään Oulussa yli­len­non

Ylilento suoritetaan Oritkarissa kello 12 seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä.

Hornetit suorittavat ylilennon Oulussa torstaina talvisodan päättymisen muistopäivän kunniaksi.
Hornetit suorittavat ylilennon Oulussa torstaina talvisodan päättymisen muistopäivän kunniaksi.
Kuva: Jussi Leinonen

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 85 vuotta. Ilmavoivat lentää talvisodan päättymisen muistopäivänä ylilennot Oulussa, Kajaanissa, Tampereella ja Parikkalassa.

Lennot lennetään F/A-18-Hornet -monitoimihävittäjillä.

Oulussa ylilento suoritetaan Oritkarissa kello 12 seppeleenlaskutilaisuuden yhteydessä.

Hävittäjien lentokorkeus on noin 300 metriä. Lentotoiminnalla on säävaraus ja toiminnan yksityiskohdat voivat muuttua esimerkiksi vallitsevien lento-olosuhteiden vuoksi.

Ruotsin koneet maalattiin Suomen tunnuksilla

Oulussa muistopäivän tilaisuudessa lasketaan seppele ruotsalaisten vapaaehtoisten muodostaman Lentorykmentti 19:n (F19) muistomerkille.

Suomella ei riittänyt omia ilmapuolustuskoneita pohjoiseen asti, joten apuun riensivät tuolloin ruotsalaiset. Koska maa oli sodassa puolueeton, koneet maalattiin Suomen tunnuksilla ja upseerit siirtyivät suoraan Suomen ilmavoimien palvelukseen.

Vajaasta 300 vapaaehtoisesta ruotsalaisesta koostuneen lentorykmentti F19:n (Flygflottilj 19) päätukikohta esikuntineen toimi Kemin Veitsiluodossa. Oulussa osasto operoi Oritkarista käsin. Siellä sijaitsi tuolloin muutamaa vuotta aiemmin valmistunut kaupungin ensimmäinen lentokenttä.

Oritkarissa sijaitsevan muistomerkin kohdalla oli Gloster Gladiator -hävittäjän hälytyspaikka.

F19 tuhosi talven aikana toistakymmentä viholliskonetta ja torjui 35 Pohjois-Suomeen kohdistunutta pommihyökkäystä. Ruotsalaisia kaatui kolme ja sotavangiksi joutui kaksi.

Tammikuun 1940 loppupuolella Ouluun kohdistui suurpommitus. Neuvostoliiton koneet pudottivat tuolloin kaupunkiin yli 600 lentopommia.

Ilmailuhistorioitsija Carl-Fredrik Geust on esittänyt, että pommitus olisi johtunut vangiksi jääneiden ruotsalaislentäjien huijauksesta. Geustin näkemistä kuulustelupöytäkirjoista oli käynyt ilmi, että lentäjät eivät olleet paljastaneet Kemin päätukikohtaa vaan olivat kertoneet lähteneensä hyökkäyslennolle Oulusta.

Suurpommitus aiheutti suurta aineellista vahinkoa. Kuin ihmeen kaupalla vain yksi ihminen menehtyi. Hänkin oli Suomea puolustanut vapaaehtoinen: tanskalainen Mathias Madsen haavoittui kuolettavasti oltuaan vartiossa Lyseon edessä.

Uutista päivitetty 13.3.2025 kello 9.28: aikamuotoja muutettu. Kello 10.23 lisätty toinen kappale ja tietoa F19-muistomerkistä ja sen historiasta.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä